Zappaan olympialaiset
Zappaan olympialaiset olivat 1800-luvulla Ateenassa, Kreikassa järjestettyjen urheilukilpailujen sarja. Kilpailut oli perustettu antiikin aikaisten Olympian kisojen perinteen jatkajiksi, ja ne edelsivät vuonna 1896 alkaneita nykyaikaisia olympialaisia. Zappaan olympialaiset järjestettiin vuosina 1859, 1870, 1875 ja 1889. Kilpailut rahoitti rikas kreikkalainen liikemies Evangelis Zappas, jonka mukaan kisat nimettiin. Kisat olivat antiikin olympialaisten tapaan panhelleeniset eli avoimet vain kansallisuudeltaan kreikkalaisille miehille.
Taustaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kreikka herää olympia-aatteeseen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Olympian kisat, antiikin Kreikan perinteikkäistä urheilukilpailuista merkittävimmät, oli lakkautettu yli 1 200 vuoden historiansa jälkeen vuonna 393. Vuosisatojen ajaksi urheilu oli vaipunut taka-alalle Euroopan yhteiskunnallisesti sekavalla keskiajalla: ruumiinkulttuuri ei ollut arvossaan, ja kilpaurheilua harrastettiin lähinnä enää ritarien turnajaisissa. Edes renessanssi ei ollut palauttanut antiikin urheilun koko merkitystä eurooppalaisten tietoisuuteen.[1]
Kreikassakin oli maan urheiluhistoria unohdettu, kunnes maan itsenäistyttyä osmanien vallasta vuonna 1832 suunnattiin katse taas antiikin historiaan kansallistunteen nostattamiseksi. Tätä menneen kaipuuta ruokkivat myös 1830-luvulla aloitetut Olympian alueen arkeologiset kaivaukset, jotka paljastivat maan uumenista vanhat olympialaiset kilpailupaikat ja temppelit.[1]
Panagiotis Soutsos ehdottaa kisoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Monen muun kansallismielisen kreikkalaisen ohella runoilija ja lehtimies Panagiotis Soutsos (1806–1868) yhdessä runoilijaveljensä Alexandroksen kanssa ehdotteli olympialaisten henkiin herättämistä. Soutsos kirjoitti vuonna 1833 runon Kuolleiden dialogi, jossa Platonin haamu päivittelee kreikkalaisten kansallista alennustilaa ja olympialaisten unohdusta:
»Kertokaa,
missä ovat muinaiset vuosisadat.
Missä ovat Olympian kisat?[2]»
Vuonna 1835 Soutsos ehdotti olympialaisten järjestämistä uudelleen neljän vuoden välein vuoron perään neljässä kreikkalaisessa kaupungissa (ei kuitenkaan Olympiassa)[3], mutta aika ei vielä tuolloin ollut kypsä. Kreikka oli tuohon aikaan Euroopan köyhimpiä maita, eikä kuningashuone vielä pariin vuosikymmeneen lämmennyt ehdotuksille kilpailujen uudelleen aloittamisesta, vaikka sympatiaa Soutsoksen ajatuksille löytyikin.[1] Olympialaisten pakanallinen historiakin nostatti poliittista vastarintaa, ja ruumiillista urheilua pidettiin vanhanaikaisena teollistuvassa maailmassa.[4][3]
Evangelis Zappas rahoittaa kisat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Romaniassa asunut kreikkalainen patriootti, upporikas liikemies Evangelis Zappas (1800–1865) tarjoutui Soutsoksen ajatuksien innoittamana rahoittamaan olympialaiset ja niissä jaettavat palkinnot. Zappas kirjoitti vuonna 1856 suostuttelukirjeen Kreikan kuningas Otto I:lle, ja samana vuonna Zappaksen esiintulosta innostunut Soutsos kirjoitti omaan sanomalehteensä esittelyartikkelin nimeltä Evangelis Zappas. Asian noustua julkisuuteen kuningas suostui kisojen järjestämiseen rahoituksenkin nyt ollessa kunnossa.[5] Kilpailut nimettiin Zappaksen mukaan.[3]
Kilpailuihin oli osanotto-oikeus vain kreikkalaisilla miehillä, eli ne olivat panhelleeniset kisat kuten edeltäjänsäkin. Etnisiä kreikkalaisia asui noihin aikoihin paitsi nykyisen Kreikan alueella, myös Turkin länsirannikolla, Välimeren saaristossa ja ympäri Balkania, kuten antiikinkin aikoina. Koska Kreikan länsirannikon tuntumassa sijainnut syrjäinen ja vastikään maan alta kaivettu Olympian lehto ei enää soveltunut urheiluun, valittiin kisojen pitopaikaksi Ateena. Zappaan rahoilla alettiin rakentaa uudelleen Panateenalaista stadionia, jolla Panathenaia-juhlien kisat oli antiikin aikoina järjestetty. Stadion ei kuitenkaan ehtinyt valmistua vielä ensimmäisiin Zappaan olympialaisiin.[3]
Kilpailut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuoden 1859 kisat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Marraskuussa 1859 järjestettiin Ateenassa kolme urheilufestivaalia, joita kreikkalaiset jo kutsuivat olympialaisiksi: maatalousteollinen kilpailusarja, hevosvaunukilpailut ja yleisurheilukilpailut. Ateenalaisella torilla ja kaduilla järjestettyihin yleisurheilukilpailuihin kuului stadionin juoksu (192 metriä), 8 stadionin juoksu, kiekonheitto, keihäänheitto, pituushyppy, mastoonkiipeäminen ja tasapainottelu. Heittolajeissa kilpailtiin sekä pituudessa että tarkkuudessa.[5] Myös kuningas Otto oli katsomossa. Kilpailujen järjestelyt olivat kaoottiset. Kreikassa ei ollut kokemusta vastaavien tapahtumien järjestämisestä, eikä torille kokoontunut yleisö nähnyt kilpailuja kunnolla tai ymmärtänyt niiden sääntöjä. Kuka tahansa sai hypätä kadulta osallistumaan juoksuihin, ja näin kerrotaan ainakin yhden järjestysmiehen ja yhden ”sokean” kerjäläisen tehneenkin. Kilpailupaikat soveltuivat huonosti urheilemiseen, ja marraskuinen sääkin oli epämukavan kylmä ja tuulinen.[6] Antiikin Kreikan kilpailukausi olikin siitä syystä aikoinaan päättynyt jo lokakuussa.[3]
Zappas kuoli vuonna 1865 ja testamenttasi koko mittavan omaisuutensa Zappaan olympialaisille. Rahoilla kustannettiin kaikki seuraavat kisat ja maksettiin niiden suorituspaikkojen rakentaminen. Ateenaan rakennettiin Zappeion-keskus, jota on myöhemmin käytetty myös vuosien 1896, 1906 ja 2004 olympiakisoissa. Zappaan olympialaiset oli tarkoitus järjestää neljän vuoden välein, mutta seuraavat kisat järjestettiin vasta vuonna 1870.[3]
Vuoden 1870 kisat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Toiset Zappaan olympialaiset järjestettiin kunnostetulla Panateenalaisella stadionilla marraskuussa 1870; katsomoon mahtui kerrallaan 30 000 katsojaa. Kisojen järjestelyt olivat tällä kertaa onnistuneet, ja kisat olivatkin suuri menestys kaikin tavoin. Lehdistö kirjoitti kilpailuista ahkerasti ja ne saavuttivat suuria katsojalukuja. Olympiahistorioitsija David Youngin mielestä kisat olivat jopa ensimmäiset todelliset nykyajan olympialaiset, ja katsojamäärän suhteen yhtä suositut olympiakisat nähtiin vasta vuonna 1908.[5]
Vuoden 1870 kisat olivat entistä uskollisemmat antiikin kisaperinteelle, ja kilpailijatkin pukeutuivat asianmukaisesti. Kisoissa oli muun muassa olympiavala, olympiahymni, oliivinoksat mitalisteille, voittajien nimien kuulutukset ja myös uusia lajeja. Kisat ylittivät uutiskynnyksen Kreikan ulkopuolellakin, myös Suomessa. Hufvudstadsbladet kirjoitti kisojen alla vuoden 1870 lokakuussa (käännetty alku ruotsinkielisestä artikkelista ”Olympiska Spel”, Hufvudstadsbladet 20.10.1870):
- Ateenasta kerrotaan: Joitakin päiviä sitten julkistettiin ohjelma olympisiin leikkeihin, joita tullaan juhlimaan, kuten niiden avokätinen perustaja, edesmennyt Zappas, on päättänyt, lokakuun 1:nä avattavan kreikkalaisen teollisuusnäyttelyn jälkeen.[3]
Vuoden 1875 kisat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuoden 1875 kisat eivät enää onnistuneet kovin hyvin. Kisoista oli tullut elitistiset: mukaan hyväksyttiin kilpailijoiksi vain ylioppilaita, mitä lehdistössä voimakkaasti kritisoitiin. Yleisökään ei vaivautunut aikaisempaan tapaan paikalle ja katsomoissa syntyi joukkotappeluita, jotka johtivat kilpailutapahtumien toistuvaan keskeyttämiseen.[1]
Vuoden 1889 kisat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuonna 1889 käytiin Ateenassa viimeiset Zappaan olympialaisten nimellä käyneet kisat, mutta ne eivät enää olleet aikaisempien kisojen järjestäjäkomitean järjestämät.[6] Kisat olivatkin aikaisempia pienimuotoisemmat, ja niistä ei ole paljonkaan tietoja säilynyt.[5]
Vaikutus nykyaikaisiin olympialaisiin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Zappaan olympialaiset vaikuttivat paljon kansainvälisen olympiakomitean perustajan Pierre de Coubertinin perustamien nykyaikaisten olympialaisten syntyyn: voidaan ehkä jopa sanoa että ne olivat välttämätön välivaihe antiikin ja nykyajan kisojen välillä. Zappaan kisojen kautta antiikin kisat siirrettiin nykyaikaan, ja monet niissä käyttöön otetuista uudistuksista otettiin käyttöön myös Kansainvälisen olympiakomitean järjestämissä olympiakisoissa. Vuoden 1896 olympialaiset järjestettiin Zappaan olympialaisia varten uudelleenrakennetulla stadionilla ja miekkailukilpailut järjestettiin Zappeionissa. Myös vuoden 2004 Ateenan olympialaisten kilpailutapahtumia järjestettiin samaisella stadionilla.[3]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d Koski, Rissanen, Tahvanainen: Antiikin urheilu, Olympian kentiltä Rooman areenoille, s. 148-149. Atena kustannus, 2004.
- ↑ Young David C. (2004). A brief history of the Olympic games. Blackwell. ISBN 9781405111300, s. 141
- ↑ a b c d e f g h Erkki Vettenniemi: Pohjolan Helleenit, Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2007, s. 33-62, ISBN 978-951-746-943-0,
- ↑ Golden, Mark (2008). Greek sport and social status. University of Texas Press. ISBN 9780292718692.
- ↑ a b c d Mallon, B., Heijmans, J.: Historical dictionary of the Olympic Movement s. 397-398
- ↑ a b Encyclopedia of the Modern Olympic Movement Findling, Pelle, s. 13