Roomalainen tervehdys

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Horatiusten vala, Jacques-Louis David vuodelta 1784.

Roomalainen tervehdys on tervehtimiseen tai kunnioituksen osoittamiseen käytetty ele, jossa oikea käsi nostetaan vilkutus-asentoon ilman vilkutukseen kuuluvaa toistuvaa sivuttaisliikettä.

Roomalaisen tervehdyksen väitetään olleen antiikin roomalaisten sotilaallinen ja valtiollinen tevehdys, mutta tästä ei ole selkeitä todisteita.[1] Käsitys on saattanut syntyä 1700-luvulla[1] Ranskassa.

Renessanssin jälkeen tervehdyksen ovat ottaneet käyttöön monet tahot. Yhdysvalloissa tervehdys tunnettiin Bellamyn tervehdyksenä keksijänsä Francis Bellamyn mukaan. Bellamyn tervehdyksellä vannottiin uskollisuutta Yhdysvaltain lipulle muun muassa kouluissa. Fasistinen Italia otti roomalaisen tervehdyksen käyttöön vuoden 1920 tienoilla. Natsi-Saksa seurasi perässä ja vuonna 1926 Kansallissosialistisen puolueen jäsenet alkoivat kättelyn sijaan tervehtiä toisiaan näin.[1] Siitä lähtien se on tunnettu ”natsitervehdyksenä”. Eräät muut tahot, mukaan luettuna Yhdysvaltain koulut, lopettivat tällöin tervehdyksen käytön.

Toisen maailmansodan jälkeen roomalainen tervehdys on ollut käytössä muun muassa Chilen puolustusvoimissa ja Hizbollah-taistelijoiden valatilaisuudessa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Tieteen kuvalehti Historia 13/2013, s.11