Aseistakieltäytyjäliitto

Aseistakieltäytyjäliitto
Perustettu	1974
Puheenjohtaja	Tuuli Vuori
Jäsenlehti	Sivari & totaali

Aseistakieltäytyjäliitto (AKL) on antimilitaristinen nuorten rauhanjärjestö. Se toimii suomalaisten aseistakieltäytyjien (siviilipalvelusmiehet, totaalikieltäytyjät, reservinkieltäytyjät) etujärjestönä, mutta se on avoin myös kaikille muille militarismin vastustajille iästä tai sukupuolesta riippumatta. Järjestö perustettiin vuonna 1974.

Aseistakieltäytyjäliiton toiminnan pohjana on kansainvälinen sodanvastustajien julistus: ”Sota on rikos ihmiskuntaa vastaan. Siksi olen päättänyt olla tukematta minkäänlaista sotaa ja kamppailla sotien kaikkien syiden poistamiseksi.” Liitto näkee sotien syinä ihmisten välisen epätasa-arvon ja todellisten vaikutusmahdollisuuksien puutteen. Toisin sanoen se näkee sotien syynä rakenteellisen väkivallan, joka puolestaan luo väkivaltaisia rakenteita – armeijoita. Aseistakieltäytyjäliitto pitää armeijalaitosta ja asevelvollisuusjärjestelmää tarpeettomina ja vaatii niiden lakkauttamista.

Hallinto

Ylintä valtaa AKL:ssa käyttää vähintään kaksi kertaa vuodessa kokoontuva liittokokoukseksi kutsuttu vuosikokous, joka valitsee hallituksen. Vuosikokous on avoin kaikille järjestön jäsenille. Hallitus kokoontuu keskimäärin kerran kuukaudessa ja huolehtii liiton asioista ja toiminnasta liittokokouksien välissä. Myös hallituksen kokoukset ovat avoimia kaikille jäsenille. Hallituksen keski-ikä oli toukokuussa 2007 noin 25 vuotta (jäsenten ikien vaihdellessa hieman alle 20 vuodesta hieman yli 30 vuoteen).

Aseistakieltäytyjäliiton puheenjohtajaksi astui syksyllä 2007 Tuuli Vuori (s. 1987).

Periaatteet

AKL ilmoittaa, että se ei usko aseisiin perustuvaan turvallisuuteen. Liiton mukaan on väärä lähtökohta, että eri valtioiden ja niissä asuvien ihmisten edut ovat vastakkaiset, että turvallisuus on turvallisuutta toisia valtioita, toisia ihmisiä vastaan. Toisten ihmisten tappaminen tai siihen valmistautuminen ei luo suojaa todellisia uhkia, esimerkiksi ympäristöongelmia tai köyhyyttä, vastaan. Pikemminkin sota ja asevarustelu pahentavat näitä ongelmia tuhlaamalla niiden ratkaisemiseen ja ehkäisemiseen tarvittavia taloudellisia ja inhimillisiä voimavaroja.

Tavoitteidensa mukaan AKL pyrkii rakentamaan maailmaa, jossa vallitsee turvallisuus, joka ei perustu aseisiin, vaan siihen, ettei kukaan enää tarvitse aseita. Armeijat ovat liiton mukaan rakenteellisen väkivallan tulos ja ylläpitäjä. Tämän takia AKL pitää aseistakieltäytymistä ja antimilitaristista toimintaa tärkeänä osana kamppailussa oikeudenmukaisemman maailman puolesta.

Tavoitteet

Liiton tavoitteina ovat muun muassa siviilipalveluksen lyhentäminen lyhimmän mahdollisen asepalveluksen mittaiseksi eli kuuden kuukauden pituiseksi, siviilipalvelushenkilöiden vapauttaminen aseellisesta palveluksesta kokonaan, palvelun mahdollistaminen ulkomailla esimerkiksi kehitysyhteistyötehtävissä, asevelvollisten taloudellisen ja sosiaalisen aseman parantaminen, palvelukseen kutsuttavien määrän vähentäminen ja totaalikieltäytyjien vankeusrangaistusten poistaminen tai ainakin lyhentäminen.

Toiminta

Aseistakieltäytyjien etujärjestönä toimimisen lisäksi liitto toimii antimilitaristisena nuorten rauhanjärjestönä. Painopisteinä ovat viime vuosina olleet toiminta ydinasevarustelua vastustavan liikkeen kanssa ja Ruokaa, ei aseita -kampanjan edistäminen. AKL on osallistunut myös erilaisten kulttuuritapahtumien järjestämiseen, lähinnä erityylisten musiikkipainotteisten.

Liitto pyrkii osallistumaan julkiseen keskusteluun ja levittää neljästi vuodessa ilmestyvää lehteä Sivari & totaali. Miira Rauhamäestä tuli vuonna 2008 lehden päätoimittaja ja Aseistakieltäytyjäliiton tiedottaja.

Kirjallisuutta

• Raninen, Kaj (toim.): Katkelmia alistumisesta ja vastarinnasta. Helsinki: Aseistakieltäytyjäliitto, 1998. ISBN 951-97947-0-0.
• Tuomikoski, Juha: Aseistakieltäytyjän maailma. Helsinki: Aseistakieltäytyjäliitto, 1989. ISBN 952-90-1019-2.

Aiheesta muualla

• Aseistakieltäytyjäliitto