Julian Assange

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Julian Assange
Julian Assange vuonna 2010.
Julian Assange vuonna 2010.
Syntynyt 3. heinäkuuta 1971 (ikä 43)
Townsville, Queensland, Australia
Kansallisuus Australia
Ammatti Wikileaksin tiedottaja ja päätoimittaja
Siviilisääty Eronnut
Lapset Daniel Assange[1]

Julian Paul Assange (əˈsɑːnʒ) (s. 3. heinäkuuta 1971 Townsville, Queensland, Australia) on australialainen julkaisija ja Internet-aktivisti. Hänet tunnetaan parhaiten Wikileaksin tiedottajana ja päätoimittajana toimimisesta. Wikileaks on vuonna 2006 perustettu sivusto, jonka avulla voi vuotaa julkisuuteen salaisia viranomaisten ja yritysten asiakirjoja. Toisin kuin usein luullaan, Assange ei pyöritä yksin Wikileaksia, vaan sen takana on mittava organisaatio.

Assange on opiskellut fysiikkaa ja matematiikkaa, sekä toiminut tietokoneohjelmoijana.[2] Hän harrastaa liikkuvaa elämäntapaa ja omistaa useita asuntoja eri puolilla maailmaa.

Julian Assange on kiteyttänyt perusarvonsa seuraavasti: "Pätevät, anteliaat ihmiset eivät luo uhreja, vaan pitävät heistä huolta". Hän sanoo olevansa melko kilpailuhenkinen ihminen, eikä ole varma siitä, osaako hän vaalia uhreja, mutta että "on olemassa toinenkin tapa huolehtia uhreista, ja se on väärintekijöiden valvonta". [3]

Assange on solminut kustannussopimuksen omaelämäkerrallisesta kirjasta saadakseen katetuksi oikeudenkäynnin kulut. Hän perustelee kirjaa juuri tällä eikä ole muuten kiinnostunut sen kirjoittamisesta.[4]

Lapsuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Assangen vanhemmat pyörittivät liikkuvaa teatteria. Vuonna 1979 Assangen äiti, Christine,[5] meni uudelleen naimisiin New Age -liikkeeseen kuuluvan muusikon kanssa. Pariskunta sai lapsen, mutta erosi vuonna 1982. Erosta seurasi katkera huoltajuusriita Assangen velipuolesta. Lopulta äiti piilotteli molempia lapsia viiden vuoden ajan. Lapsuutensa aikana Assange muutti useita kertoja. Muuttojen seurauksena Assangen koulutie oli katkeilevaa ja hän oli välillä kotiopetuksessakin. Assange kävi myös useita eri australialaisia yliopistoja myöhemmin.[6]

Hakkerointi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1987, ollessaan 16-vuotias, Assange alkoi harrastaa hakkerointia pseudonyymillä Mendax (latinassa splendide mendax tarkoittaa ylevästi uskomatonta, peräisin Horatiukselta).[6] Hän ja kaksi muuta hakkeria muodostivat International Subversives -nimisen hakkeriryhmän. Assange kirjoitti säännöt, joiden mukaan hakkeri ei saa rikkoa hakkeroimiaan järjestelmiään tai muuttaa niiden tietoja (pois lukien lokien muuttaminen hakkeroinnin salaamiseksi) ja hakkerin tulee jakaa tietonsa muiden kanssa.[6]

Assange jäi kiinni vuonna 1991 hakkeroinnista sen jälkeen, kun hänen Melbournessa sijaitsevaan kotiinsa oli tehty kotietsintä. Assange oli tunkeutunut kotikoneellaan muun muassa erään australialaisen yliopiston ja Nortel-nimisen australialaisen operaattorin palvelimille. Tekoa pidettiin kuitenkin vähäisenä, koska Assange ei ollut aiheuttanut vahinkoa, joten Assange selvisi 2 100 Australian dollarin sakoilla.

Lapsi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1989 Assange sai pojan (Daniel) yhdessä tyttöystävänsä kanssa. Vuoden 1991 kotietsinnän jälkeen tyttöystävä erosi Assangesta ja vei lapsen mukanaan. Assange ja tyttöystävä saivat sovittua katkeran huoltajuusriitansa vasta 1999. Assange perusti yhdessä äitinsä kanssa aktivistiryhmän vaatimaan Australiaan keskustietokantaa, jonne koottaisiin muuten huonosti saatavilla olevia huoltajuuteen liittyviä tietoja.

Huoltajuusriidoista huolimatta Daniel Assange sanoo arvostavansa isänsä tapaa kasvattaa: "Älyllisissä kysymyksissä hän ei koskaan kohdellut minua kuin lasta, vaan puhui niin kuin todella haluaisi minun ymmärtävän asiat. Luulen että se auttoi minua tajuamaan todellisuuden luonnetta." Daniel sanoo isänsä maailmankuvan kulminoituvan Wikileaksiin: "Hän on aina ollut kiinnostunut poliittisesta aktivismista yleensä, mutta myös tieteistä ja filosofiasta ja tiedon etsimisestä, ja ajatuksesta, että tämän tiedon pitäisi olla kaikkien ulottuvilla." [7]

Seksuaalirikosjuttu Ruotsissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

20. elokuuta 2010 kaksi naista tuli poliisin puheille ja poliisi aloitti tutkinnan Assangen mahdollisesta syyllistymisestä seksuaalisiin väärinkäytöksiin.

Jutun ensimmäinen tutkija, syyttäjä Eva Finné päätti olla jatkamatta jutun tutkimista, koska hänen mukaan epäilyä raiskauksesta ei ollut. 1. syyskuuta toinen syyttäjä, Marianne Ny, kumosi päätöksen ja pyysi 18. marraskuuta 2010 oikeudelta pidätysmääräystä Assangen kuulustelemiseksi.[8] Assangesta annettiin eurooppalainen pidätysmääräys ja hänet pidätettiin Lontoossa 7. joulukuuta 2010.[9] Häntä ei ole syytetty mistään rikoksista.[10] Assange on tuloksetta vedonnut Britannian Julkisen sanan neuvostoa vastaavaan Press Complaints Commissioniin lehtiä vastaan, jotka ovat väittäneet että häntä syytetään raiskauksesta.[11]

Assange itse piti syytettä salajuonena, jonka avulla Wikileaks yritetään saattaa huonoon valoon.[12] 7. joulukuuta 2010 Assange pidätettiin Britanniassa hänen mentyään vapaaehtoisesti poliisiasemalle.[13] Hänet kuitenkin vapautettiin takuita vastaan 16. joulukuuta 2010.

Assange esitti, että hän ei tule saamaan Ruotsissa oikeudenmukaista kohtelua. Lisäksi Assangen asianajat epäilivät, että Assange luovutettaisiin Ruotsista eteenpäin Yhdysvaltoihin. Lontoossa annettiin kuitenkin päätös 24. helmikuuta 2011, että Assange voidaan luovuttaa Britanniasta Ruotsiin oikeudenkäyntiä varten. Assangen asianajajien mukaan oikeuden päätöksestä valitetaan.[14] Britannian korkein oikeus päätti 30. toukokuuta 2012 luovuttaa Assangen Ruotsiin vastaamaan syytteisiin seksuaalirikoksista.[15]

Kesäkuussa 2012 Assange pakeni Ecuadorin Lontoon suurlähetystöön, minkä jälkeen hän ilmoitti hakevansa maasta poliittista turvapaikkaa. 16. elokuuta Ecuador ilmoitti myöntävänsä turvapaikan Assangelle. Britannian ulkoministeriö on ilmoittanut, että se on tarvittaessa valmis purkamaan suurlähetystön diplomaattisen koskemattomuuden Assangen luovuttamiseksi Ruotsiin.[16][17] Sunnuntaina 19. elokuuta Assange piti puheen Ecuadorin lähetystön ikkunasta.

Kesällä 2012 espanjalainen ihmisoikeustuomari Baltasar Garzón ryhtyi Assangen puolustusryhmän johtoon.[18]

Opinnot yliopistossa ja tietokoneohjelmointi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Assange alkoi toimia vuonna 1993 nimellä “Suburbia” yhtenä Australian ensimmäisistä Internet-palveluntarjoajista. Vuodesta 1994 alkaen Assange sai elantonsa ohjelmoijana ja vapaiden ohjelmistojen kehittäjänä. Vuonna 1995 Assange kirjoitti ensimmäisen ilmaisen vapaan lähdekoodin porttiskannerin eli verkkotiedusteluohjelman. Assange oli yksi kirjan Underground: Tales of Hacking, Madness and Obsession on the Electronic Frontier kirjoittajista.[19] Assange on ollut mukana tekemässä myös lukuisia muita tietokoneohjelmia, kuten NNTPCache ja Surfraw. Assange rekisteröi vuonna 1999 domainin leaks.org, mutta hän ei kuitenkaan käyttänyt domainia mihinkään.

Assange on käynyt 37 eri koulua ja opiskellut kuudessa eri yliopistossa.[19] Vuodesta 2003 vuoteen 2006 hän opiskeli Melbournen yliopistossa fysiikkaa ja matematiikkaa.[19][20] Kotisivullaan Assange ilmoitti edustaneensa yliopistoaan Australian kansallisessa fysiikkakilpailussa vuonna 2005. Assange on myös lukenut jonkin verran filosofiaa ja neurotiedettä.[19][21]

Kirjat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Omat teokset

Muiden teokset

  • David Leigh, Luke Harding: Wikileaks. Cornerstone & The Guardian, 2011. ISBN 9780852652398.
  • Daniel Domscheit-berg: Inside WikiLeaks. Random House UK, 2011. ISBN 9780224094016.
  • David Leigh, Luke Harding: WikiLeaks: Inside Julian Assange's War on Secrecy. PublicAffairs, 2011. ISBN 978-1610390613.
  • Alexander Star: Open Secrets: WikiLeaks, War and American Diplomacy. The New York Times, 2011. ASIN B004KZQH12.
  • Taft Johnson: Julian Paul Assange: The Controversial Figure Behind Wikileaks. Taft Johnson Books, 2010. ISBN 978-1240168804.
  • Jenny Reese: Off the Record Guide to Wikileaks: Julian Assange, the Advisory Board and Controversy. Will Write for Food Books, 2011. ISBN 978-1240862559.
  • Sophie Radermecker, Valerie Guichaoua: Julian Assange - WikiLeaks: Warrior for Truth. Cogito Media Group, 2011. ISBN 978-1926893556.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Nick Johns-Wickberg: Daniel Assange: I never thought WikiLeaks would succeed Crikey. 2010-09-17. Viitattu 2.12.2010. (englanniksi)
  2. Profile: Julian Assange, the man behind Wikileaks. The Sunday Times, 11.4.2010. Lontoo: Artikkelin verkkoversio Viitattu 2.12.2010. (englanniksi)
  3. http://www.ted.com/talks/julian_assange_why_the_world_needs_wikileaks.html
  4. Assangelle tuottoisa kirjasopimus, Yle.fi, Luettu 26.12.2010
  5. Kwek, Glenda: Wikileaks' Julian Assange | Mother says don't hunt down my son The Sydney Morning Herald. 1.12.2010. Sydney. Viitattu 2.12.2010. (englanniksi)
  6. a b c Khatchadourian, Raffi: No Secrets. The New Yorker, 30.11.2010. New York: Artikkelin verkkoversio Viitattu 2.12.2010. (englanniksi)
  7. http://www.crikey.com.au/2010/09/17/daniel-assange-i-never-thought-wikileaks-would-succeed/
  8. http://www.guardian.co.uk/media/2010/dec/17/julian-assange-q-and-a
  9. http://www.bbc.co.uk/news/uk-11937110
  10. http://www.guardian.co.uk/media/2010/dec/17/julian-assange-q-and-a
  11. http://www.bbc.co.uk/news/uk-17626346
  12. Wikileaksin Assange yrittää saada pidätysmääräyksen perutuksi. Helsingin Sanomat, 30.11.2010. Helsinki: Sanoma News. Artikkelin verkkoversio Viitattu 2.12.2010.
  13. Assange pidätetty Britanniassa 7.12.2010. Iltalehti. Viitattu 7.12.2010.
  14. Oikeus: Julian Assange voidaan luovuttaa Ruotsiin AP–Reuters–HS. 24.2.2011. Helsingin Sanomat. Viitattu 24.2.2011.
  15. Wikileaks-Assange luovutetaan Ruotsiin AFP. 30.05.2012. Nelosen Uutiset. Viitattu 30.05.2012.
  16. http://www.guardian.co.uk/media/2012/aug/16/julian-assange-ecuador-embassy-asylum-live
  17. http://www.guardian.co.uk/media/2012/aug/16/julian-assange-ecuador-embassy-asylum-live
  18. http://english.ruvr.ru/2012_07_25/Judge-Garcon-to-defend-Assange/
  19. a b c d PdF Conference 2010: Speakers (Personal Democracy Forumin vuoden 2010 konferenssin puhujalistan tiivistelmä Assangesta) Personal Democracy Forum. Viitattu 19.1.2011.
  20. Mäkinen, Esa: Hakkerin luoma mediasirkus. Helsingin Sanomat, 2.12.2010. Artikkelin verkkoversio Viitattu 19.1.2011.
  21. Akgun, Yasin: Who is Wikileaks founder Julian Assange? Part 1. Political Pundits. 2.12.2010. Viitattu 19.1.2011.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]