FSB

FSB:n vaakuna.

Venäjän liittovaltion turvallisuuspalvelu, FSB (RF) (ven. Федера́льная слу́жба безопа́сности (Росси́йской Федера́ции), Federalnaja služba bezopasnosti (Rossijskoi Federatsii), ФСБ (РФ)) on Venäjän federaation liittovaltion turvallisuuspalvelu.

FSB on VSFNT:n KGB/AFB:n, MSB ja TsSR:n, MBVD:n, MB:n ja FSK:n seuraaja. Toinen seuraaja, Venäjän ulkomaantiedustelu on nimeltään SVR.

Elokuun 1991 kaappauksen jälkeen Neuvostoliiton KGB purettiin ja se lakkasi olemasta marraskuussa 1991. Venäjän federaation FSK eli liittovaltion vastavakoilu järjestettiin uudelleen 3. huhtikuuta 1995 säädetyllä lailla liittovaltion turvallisuuspalveluksi.

FSB:n johtaja sai ministerin aseman ja armeijan kenraalin arvon ja FSB sai oikeuden suojella Venäjän kansalaisia ja yrityksiä ulkomailla. FSB:llä on oikeus kotitarkastukseen missä tahansa kiinteistössä ja oikeus henkilöiden vangitsemiseen, jos on olemassa riittävät todisteet rikoksen tapahtumisesta. Rajavartiojoukot ovat FSB:n alaisuudessa, joten sillä on noin 100 000 miehen joukot, tykistöä ja laivoja käytössään. FSB toimii järjestäytynyttä rikollisuutta, huumekauppaa, terrorismia ja korruptiota vastaan koko liittovaltion alueella. Toisin kuin KGB, FSB ei toimi varsinaisesti ulkomailla. Venäjän ulkomaista tiedustelua hoitavat Venäjän ulkomaantiedustelupalvelu SVR ja sotilastiedustelu GRU.

FSB:n historia

KGB hajotettiin virallisesti marraskuussa 1991 ja sen korvasi VSFNT:n KGB/AFB (1991), jonka seuraajina olivat MSB ja TsSR (1991), MBVD (1991-92), MB (1992-93) ja FSK (1993-95). Vuonna 1995 FSK:sta tuli FSB. Maaliskuussa 1997 FSB uudistettiin poliittisen valtataistelun takia. Venäjän presidentti Vladimir Putin muokkasi FSB:tä uudelleen vuoden 2004 keskivaiheilla.

Putinin aikana FSB toimi paljon itsenäisemmin kuin vakoilutehtävissä toimivat organisaatiot tavallisesti.

FSB:n kritiikki

Venäläisen ihmisoikeusjärjestö Memorialin mukaan FSB:n oikeuksia laajentanut lakiesitys jossa FSB:lle annetaan oikeus antaa varoituksia henkilöille jotka toimivat niin että syntyy edellytyksiä rikoksille on suunnattu ensi sijassa oppositiota vastaan, aivan kuten KGB aikoinaan antoi varoituksia toisinajattelijoille.

Entisen FSB:n agentin Mihail Trepashkinin mukaan FSB:llä on salainen osasto laittomia tappamisia varten. Lontoossa radioaktiivisella poloniumillla murhattu venäläisagetti Litvinenko väitti myös Moskovan kerrostaloräjäytysten olevan tiedustelupalvelun ja viime kädessä Kremlin vastuulla.

Boris Berezovskin väitetty epäonnistunut murhayritys vuonna 2007 osoittaa BBC:n lähteen mukaan FSB:n jatkuvaa valmiutta toimia läntisiä tahoja vastaan.

Yleensä joillain yksittäisillä FSB:n virkailijoilla katsotaan monesti olevan mafiayhteyksiä. Nämä saivat alkunsa kun Neuvostoliitto hajosi. Turvallisuuspalvelu ja venäläinen mafia ajoivat tshetseenimafian yhteistyössä pois Moskovasta 90-luvun puolivälissä. Jotkut FSB-virkailijat ovat sekaantuneet huumeiden salakuljetukseen Keski-Idässä.

Venäjän turvallisuuspalvelujen johtajat vuodesta 1992

1. Viktor Barannikov 1992–1993 (MB)
2. Nikolai Goluško 1993–1994 (MB, FSK)
3. Sergei Stepašin 1994–1995 (FSK, FSB)
4. Mihail Barsukov 1995–1996
5. Nikolai Kovaljov 1996–1998
6. Vladimir Putin 25. heinäkuuta 1998 – 9. elokuuta 1999
7. Nikolai Patrušev 1999–2008
8. Aleksandr Bortnikov v:sta 2008

Kirjallisuus

• Kuorsalo, Anne & Susiluoto, Ilmari & Valkonen, Martti: Salaisen poliisin valtakunta: KGB, FSB ja suhteet Suomeen. Kleio. Helsinki: Edita, 2003. ISBN 951-37-3863-9.

Aiheesta muualla

• FSB:n kotisivut (venäjäksi)
• Federation of American Scientists: Federal Security Service (FSB) (englanniksi)
• Center for Defence Information: Russia: President Boosts Powers Of Security Service (englanniksi)