Boris Berezovski
Sivulta puuttuu Boris Abramovitš Berezovski (ven. Борис Абрамович Березовский, s. 23. tammikuuta 1946) on Lontoossa maanpaossa asuva venäjänjuutalainen liikemies. Hän on miljardööri, oligarkki ja Vladimir Putinin vihamies.[1]
Nykyisin hänen virallinen nimensä on Platon Elenin elämäänsä perustuneen elokuvan päähenkilön mukaan.[2]
Liike-elämän aikakauslehti Forbes laski Berezovskin maailman 897. rikkaimmaksi henkilöksi helmikuussa 2008.[3] Berezovski on naimisissa, ja hänellä on kuusi lasta.[3]
[muokkaa] Henkilöhistoria
Berezovski opiskeli metsätaloutta ja matematiikkaa. Hän valmistui tohtoriksi 1983 ja liittyi tiedeakatemian jäseneksi 1991.
Liiketoimintansa Berezovski aloitti perestroikan aikaan vuonna 1989 harjoittamalla valtion AvtoVAZ-tehtaan autojen (muun muassa Lada) jälleenmyyntiä laillisin mutta myös laittomin keinoin. Käytettyjen autojen kaupalla hän teki ensimmäisen miljoonansa.[1]
1990-luvun alun villeinä vuosina monien liikemiesten tavoin myös Berezovski joutui venäläisten mafiaryhmien kanssa hankaluuksiin, sillä hänen uskottiin tehneen yhteistyötä vaikutusvaltaisen Moskovan tšetšeenimafian kanssa. Hänet on yritetty murhata monesti, esimerkiksi vuonna 1994 autopommilla.
Berezovski oli yksi presidentti Boris Jeltsin lähipiiriin kuuluneista liikemiehistä. Rahallisesta tuestaan hän sai palkkioksi jäsenyyden turvallisuusneuvostossa.[1] Hän saavutti valtaa useissa entisissä valtionyhtiöissä, mukaan lukien AvtoVAZ, Aeroflot ja joitakin öljy-yhtiöitä, joista yksityistettiin Sibneft. Berezovski sai hallintaansa Venäjän suurimman tiedotusvälineimperiumin, muun muassa ORT-televisiokanavan ja Izvestija-sanomalehden. Näiden medioiden tuella oli merkittävä vaikutus Jeltsinin uudelleenvalintaan 1996.
Berezovski oli pääneuvottelija neuvoteltaessa vuoden 1994 rauhaa Tšetšeniaan.[1]
Hän toimi lyhyen aikaa IVY:n pääsihteerinä ja valittiin duumaan 1999. Berezovski tuki Vladimir Putinin presidentinvaalikampanjaa 2000.
Hän kuitenkin vastusti Putinin Toista Tšetšenian sotaa, minkä jälkeen Putin aloitti hänen ja muiden oligarkkien liiketointen tutkimisen. Viranomaiset syyttivät Berezovskia veronkierrosta ja kavalluksesta.[1]
Boris Berezovskia syytetään Venäjällä muun muassa laittomasta yritystoiminnasta ja rahanpesusta.
Berezovski erosi duumasta ja ilmoitti lähtevänsä maanpakoon Lontooseen. Hänelle myönnettiin vuonna 2003 poliittinen turvapaikka Britanniassa. Venäjän luovutusvaatimukset eivät ole tuottaneet tulosta.
Berezovskin media kritisoi Putinia voimakkaasti muun muassa Kurskin onnettomuuden hoidosta. Hallitus painosti Berezovskia luopumaan kahdesta valtakunnallisesta TV-kanavasta ja monista muista yrityksistään. Boris Berezovski syytti Venäjän turvallisuuspalvelua, FSB:tä ja Putinia pommi-iskuista 1999, jotka johtivat toiseen Tšetšenian sotaan.
Amerikkalainen journalisti Paul Klebnikov kirjoitti Berezovskin elämäkerran syyskuussa 2000. Kirja väitti Berezovskilla olevan yhteyksiä tšetšeenimafiaan ja sotaherroihin. Klebnikov murhattiin marraskuussa 2004.
Berezovski tuki myrkytettyä FSB:n agenttia Aleksandr Litvinenkoa rahallisesti. Väitetään, että juuri ennen Berezovskin maanpakoa Litvinenko olisi määrätty tappamaan hänet, mutta hän olisi kieltäytynyt, minkä vuoksi Berezovski olisi ollut kiitollisuudenvelassa.[1]
Berezovski on kerskunut rahoittaneensa Ukrainan "oranssin vallankumouksen". Venäjän vaatimuksesta hän joutui brittien kuulusteltavaksi sanottuaan haastattelussa, että on suunnittelemassa vallankumousta Venäjällä.[1]
Venäjän valtio syytti Boris Berezovskia vallankaappauksen suunnittelemisesta keväällä 2007. Myöhemmin kesällä Moskovassa asiasta aloitettiin oikeudenkäynti. Syynä oli Guardian-lehdelle 13. huhtikuuta annettu haastattelu, jossa Berezovski sanoi Venäjän vallan vaihtumiseen tarvittavan voimankäyttöä.[4][5][6]
Brasilialainen tuomari on antanut Berezovskista pidätysmääräyksen rahanpesuun osallistumisesta.[7]
Berezovskia kohtaan tehtiin epäonnistunut murhayritys vuonna 2007 Britannian sisäisen turvallisuuspalvelun virkailijoiden mukaan. Brittihallituslähteen mukaan tämä ilmentää FSB:n jatkuvaa valmiutta toimia läntisiä tahoja vastaan. Venäjän hallituksen kriitikkoja kohti tehdyt hengenvaaralliset hyökkäykset Britanniassa ovat sotkeneet maiden ulkopoliittiset suhteet.[8]
Vuonna 2011 Berezovski on käynyt Britanniassa oikeutta Roman Abramovitšia vastaan. Berezovskin mukaan Abramovitš pakotti hänet myymään 43 % Sibneftistä ja osuutensa RUSALista alihintaan ja hän vaatii 5,5 miljardia US-dollaria korvauksia. Abramovitš on todistanut että Berezovski oli hänen "kummisetänsä" jolle hän maksoi poliittisesta suojelusta 1990-luvulla.[9]
[muokkaa] Kirjallisuutta
- Klebnikov, Paul: Godfather of the Kremlin: The Decline of Russia in the Age of Gangster Capitalism. Houghton Miflin Harcourt, 2000. ISBN 978-015-6-01330-7.
[muokkaa] Viitteet
- ↑ a b c d e f g Dejevsky, Mary: The Big Question: Who is Boris Berezovsky, and why does Russia want him back? The Independent. 20.4.2007. Viitattu 20.4.2007. (englanniksi)
- ↑ UK gives Russian tycoon new name 23.1.2004. BBC. Viitattu 20.4.2007. (englanniksi)
- ↑ a b #897 Boris Berezovsky Forbes. 5.3.2008. Viitattu 13.9.2008. (englanniksi)
- ↑ Cobain, Ian & Harding, Luke & Taylor, Matthew: 'I am plotting a new Russian revolution' The Guardian. 13.4.2007. Viitattu 3.7.2007. (englanniksi)
- ↑ Parfitt, Tom: Hand over Berezovsky, Russia tells UK The Guardian. 16.4.2007. (englanniksi)
- ↑ Venäjä syyttää Berezovskia vallankaappauksen suunnittelusta YLE Uutiset. 2.7.2007. Viitattu 3.7.2007.
- ↑ Phillips, Tom & Scott, Matt: Arrest order issued for Tevez's agent accused of money laundering The Guardian. Viitattu 25.7.2007. (englanniksi)
- ↑ Russia 'backed Litvinenko murder' BBC News. 8.7.2008. Viitattu 9.7.2008. (englanniksi)
- ↑ Russia is the real loser in the battle between Berezovsky and Abramovich, RIA
