Gazan saarto

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Israel saartaa Gazan kaistaa, koska äärijärjestönä pidetty Hamas on alueella vallassa.

Gazan saarto on Israelin ja Egyptin kesäkuussa 2007 aloittama saarto, jossa Israel ja Egypti rajoittavat Gazan kaistaan vietävien tarvikkeiden määrää ja laatua. Gazaan ei saa viedä muun muassa aseita, rakennustarvikkeita ja joitain ruoka-aineita. Saarto toimii maalla, merellä ja ilmassa. Israel julisti Gazan saartoon, kun palestiinalaispuolue Hamas voitti parlamenttivaalit ja nousi valtaan Gazassa. Egypti osallistuu saartoon, koska valtion nykyinen hallinto vastustaa Hamasin politiikkaa. Israel yrittää saarrollaan puolestaan kukistaa Hamasin, jonka Yhdysvallat, EU ja Israel luokittelevat terroristijärjestöksi. Saarto on johtanut Gazan talouden luhistumiseen. Muun muassa YK:n ihmisoikeuskomissaarin ja usean ihmisoikeusjärjestön mukaan saarto on epäinhimillinen, kansainvälisen oikeuden vastainen ja siten laiton, koska se rankaisee siviilejä kollektiivisesti ja aiheuttaa Gazaan humanitäärisen katastrofin.[1][2]. Saartoa arvostellaan lisäksi laajalti esimerkiksi länsimaissa. Suurvalloista vain Israelin läheinen liittolainen Yhdysvallat tukee sitä. Kesäkuun puolivälissä 2010 Israel ilmoitti lieventävänsä Gazan saartoa, mutta aikovansa edelleen estää aseiden viennin Gazaan[3].

Tausta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hamasin saavuttama voitto Palestiinalaishallinnon vuoden 2006 parlamenttivaaleissa aiheutti ensin länsimaissa suurta paheksuntaa ja johti lopulta parlamenttivaaleissa toiseksi tulleen Fatahin ja Hamasin sotilaallisten siipien välisiin taisteluihin ja lopulta järjestöt ajautuivat lähes sisällissodan partaalle. Lopulta kuitenkin taistelujen päätyttyä järjestöt suostuteltiin lännen avulla muodostamaan yhteishallitus vuoden 2007 alkupuolella. Myöhemmin kesällä 2007 Hamas valtasi kuitenkin Gazan hallinnan itselleen ja Palestiinalaishallinnon presidentti Mahmud Abbas erotti hallituksen. Näin Länsiranta jäi Fatahin haltuun ja Gaza Hamasin haltuun. Tämän jälkeen Israel vastasi Hamasin valtaannousuun Gazassa asettamalla Gazan saartoon, koska Israel piti Hamasia Gazasta Israeliin vuosikausia ammuttujen Kassam-rakettien ampujana ja rakettihyökkäysten rahoittajana. Saarrolla Israel halusi estää uudet rakettihyökkäykset ja Hamasin materiaalisen sekä taloudellisen avustamisen.[4]

Saarto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saarrolla Israel ja Egypti pyrkivät estämään pääsääntöisesti kaikenlaisen avun, ennen kaikkea aseviennin ja taloudellisen avun Hamasille ja muille aseellisille palestiinalaisjärjestöille. Mutta saarrolla on myös toinenkin puoli, koska saarto estää myös muun muassa kaasun, rakennustarvikkeiden ja polttoaineen viennin alueelle. Veden puhdistukseen tarvittavien kemikaalien ehtyessä eräin paikoin alueella saatiin vain kahdeksan tunnin ajan vettä viikossa, ja alueen viemärien jätevedet lasketaan puhdistamattomina Välimereen.[5] Israelin ja Egyptin ylläpitämän Gazan saarron läpi lasketaan vain tiettyjä tuotteita, eikä listaa siitä mikä on sallittua tai kiellettyä ole ikinä julkisesti esitetty. Israelin viranomaisten tiedetään pitävän kirjaa ja arviota Gazan asukkaiden päivittäisestä kaloritarpeesta iän ja sukupuolen mukaan.[6]

Gazaan vietävien sallittujen tuotteiden lista on salainen ja muuttuu jatkuvasti, mikä vaikeuttaa Gazan avustamista. Gazaan ei saa esimerkiksi viedä tiettyjä ruoka-aineita, mutta toisia saa.[7]. Rakennustarvikkeiden vientikielto[8][9] johtuu Israelin mukaan siitä, että Hamas käyttää rakennustarvikkeet, kuten sementin, omiin sotilallisiin tarkoituksiin, mutta samalla vientikielto estää myös Israelin iskuissaan tuhoamien siviilirakennusten ja humanitääriseen apuun keskittyvien rakennusten uudelleenrakentamisen ja korjaamisen. Gazan alueen tavaraliikenne on supistunut neljännekseen ja YK:n mukaan humanitaarinen apu Gazaan on riittämätöntä.[10] Gazan talous onkin tämän vuoksi kansainvälisten eri arvioiden mukaan romahtamassa, työttömyys suurta ja köyhyys lisääntymässä, vesi juomakelvotonta ja viemäröinti ei toimi.[11]

Kriitikoiden mielestä Gazan saarto on kollektiivinen rangaistus kaikkia gazalaisia kohtaan[12]. Tämän vuoksi kansainvälisten avustujärjestöjen mukaan Hamasiin ja asejärjestöihin kohdistettuun saartoon kuulumattomat siviilit kärsivät saarrosta, mikä vain lisää Hamasin kannatusta Gazassa. Arvioiden mukaan saarto eristää noin puolitoista miljoonaa Gazassa asuvaa pohjattomaan köyhyyteen.[13]

Saarron vuotoja ja katkoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saarrosta huolimatta Gazaan on kuljetettu mahdollisesti jonkin verran aseita salaa saarron kiertämiseen käytettävien tunnelien kautta, joita Israel ei pysty kyllin tehokkaasti valvomaan.

Saarto katkesi väliaikaisesti 23. tammikuuta 2008, kun palestiinalaiset räjäyttivät kaistan ja Egyptin välisestä rajamuurista 10 km:n pätkän ja alueen asukkaat ryntäsivät Egyptiin ostamaan ruokaa ja tavaroita. Egyptiläiset poliisit eivät reagoineet maahantuloon aluksi, mutta Israelin hallituksen vaatiessa Egyptiä sulkemaan rajan raja suljettiin nopeasti.[14]

31. toukokuuta 2010 Turkista purjehtinut Gazan saartoa vastustavien aktivistien avustuslaivue pysäytettiin Israelin armeijan suorittamalla sotilasoperaatiolla kansainvälisellä merialueella. Avustuslaivueen johtajat olivat aiemman ilmoittaneet yrittävänsä rikkoa Gazan saarron ja Israel oli vastannut tähän ilmoittamalla, että yritys tullaan estämään tarvittaessa voimakeinoin. Israelin erikoisjoukot nousivat yöllä kansainvälisellä merialueella avustuslaivueen kaikkiin kuuteen laivaan, koska laivat eivät totelleet pysähtymiskäskyä. Yhdellä laivalla syntyi tämän seurauksena taistelu, jossa kuoli ainakin yhdeksän aktivistia Israelin erikoisjoukkojen luoteihin. Muilla avustuslaivoilla vastaavia välikohtauksia ei sattunut. Israelin armeijan ja aktivistien versiot tapahtumien kulusta eroavat jyrkästi. Tapaus ja Israelin toiminta kansainvälisellä vesialueella herätti erittäin paljon kansainvälistä pahennusta.[15]

Tukijat ja vastustajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Israelia ja sen politiikkaa tukeva Yhdysvallat tukee pääsääntöisesti myös saartoa. Saartoa vastustetaan laajalti maailmalla ja osittain myös Israelissa. Virallisesti Suomi on kritisoinut saartoa, muttei ole suoranaisesti vaatinut saarron lopettamista. Suomessa muun muassa Kirkon ulkomaanapu on vaatinut saarron välitöntä purkamista. Länsivalloista muun muassa Ranska ja Iso-Britannia vastustavat saartoa.[16] YK vastustaa saartoa virkamiestasolla, mutta virallista kantaa saarron lopettamisesta YK:lla ei ole.[17] Valtioita kärkevämmin saarron oikeutukseen ja laillisuutteen ovat ottaneet kantaa useat kansainväliset ihmisoikeusjärjestöt, kuten Amnesty International.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]