Perustulo

Wikipedia

Loikkaa: valikkoon, hakuun
 Tätä artikkelia tai sen osaa käsitellään lähinnä Suomen tai suomalaisten näkökulmasta.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin näkökulmaa neutraalimmaksi. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Perustulon ja verotuksen yhteisvaikutus käteen jääviin tuloihin

Perustulo, kansalaispalkka tai samankaltaiseen lopputulokseen johtava negatiivinen tulovero on ehdotettu sosiaaliturvajärjestelmä, jossa syyperusteinen sosiaaliturva on kokonaan tai osittain korvattu kaikille kansalaisille maksettavalla perustulolla. Kansalaisten saama perustulo on useissa ehdotetuissa malleissa vastikkeetonta, eikä sen määrä vähene tulojen noustessa, vaan tulojen kasvaessa perustulosta saatu hyöty peritään takaisin verotuksen kautta. On olemassa myös perustulomalleja, jotka ovat sosiaalietuuksia korvaavia perusturvamalleja. Niiden välineet eivät ole ensisijaisesti finanssi- eli verohallinnollisia vaan liittyvät esimerkiksi perusturvauudistuksen yksinkertaistamiseen.

Perustulojärjestelmää ovat kannattaneet monet taloustieteilijät, tunnetuimpana monetarismin kehittäjänä tunnettu Milton Friedman. Perustulojärjestelmältä edellytetään yleensä tasaveroa ja vapaita työmarkkinoita, jotta rahoitus mahdollistuisi ja työn löytäminen olisi helppoa. Palvelusetelit ovat perustuloa lähellä oleva käsite. Palveluseteleitä - erityisesti koulutus ja terveysvakuutusseteleitä - usein suositellaan jaettavaksi perustulon lailla kaikille.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Historia

Perustuloa kehitti brittiläinen liberaalipoliitikko Juliet Rhys-Williams 1940-luvulla. Sen popularisoi Milton Friedman vuonna 1962 kirjassaan Capitalism and Freedom.

Perustuloa kokeiltiin koeryhmillä Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa 1960- ja 1970-luvuilla. Friedman argumentoi perustulon puolesta Yhdysvaltain kongressille ja Richard Nixonille 1970-luvulla. Kongressi teki perustulosta lakialoitteen, mutta aloitteeseen liitettiin perustulonvastaisia elementtejä, jotka saivat hänet vastustamaan lakialoitetta. Lopputuloksena liittovaltion Earned Income Tax Credit tukee tuhansilla dollareilla matalapalkkaisia, mutta työttömille sekä erityisryhmille on erillisiä tukiohjelmia, jotka aiheuttavat tulokuoppia. Samanlainen palkkatuki on otettu käyttöön myös monissa muissa maissa kuten Suomessa.lähde?

[muokkaa] Keskustelua maailmalla

Etelä-Afrikassa työmarkkinoiden säätely on johtanut korkeaan työttömyyteen ja köyhyyteen.kenen mukaan? Suurin oppositiopuolue Democratic Alliance on vuodesta 2000 lähtien kannattanut perustuloa työmarkkinoiden voimakkaan vapauttamisen kanssa. Hallitseva puolue African National Congress on vastustanut perustuloa, vaikka sen jäsenten ja liittolaisten keskuudessa onkin kannatusta. [1]

Israelin keskuspankki on suositellut perustuloa Israelin parlamentille.[2] Israelissa on käytössä matalapalkkaisten tukia, mutta niitä ei ole yhdistetty työttömyys- ja muihin tukiin.

Berliiniläisen Hertie School of Governance -korkeakoulun professori Claus Offea arvioi, että perustulo sopii huonosti yhteen uusklassisen talousopin kanssa: tämä ideologia joutaisikin hänestä vaihtoon. Markkinaliberalistinen kasvuajattelu on hänestä menestynyt vain, koska sen toimivuutta ei ole kunnolla arvioitu tosiasioiden perusteella, vaan vian on arveltu olevan mallin rittämättömässä toimeenpanossa. Niinpä ongelmiin on vastattu sijoitusmyönteisemmällä talouspolitiikalla ja leikkaamalla sosiaali- ja työvoimakuluja. Vasemmistopuolueetkin ovat tehneet myönnytyksiä toivoen sen olevan hyväksi työllisyydelle. Tulos on kuitenkin saattanut olla jopa päinvastainen, kun esimerkiksi irtisanomiset ovat nostaneet osakekursseja. Claus Offea pitää siksi perustuloa ainoana keinona kansalaisten aktiivisuuden lisäämiseen ilman, että työn tuottavuus kärsii. Täyttä varmuutta perustulojärjestelyn toimivuudesta ei kuitenkaan voi olla ennen kuin erilaisia malleja kokeillaan ja löydetään paras kompromissi. Perustuloon voidaan Offean mukaan kuitenkin siirtyä asteittain ilman että koko työmarkkina- ja sosiaalisysteemiä uudistetaan kertarysäyksellä.[3]

[muokkaa] Keskustelu Suomessa

Vuoden 1987 eduskuntavaaleissa Keskustapuolue, Kokoomus ja SKDL ilmoittivat kannattavansa perustuloa.[4] Sosiaalidemokraatit kuitenkin voittivat vaalit, muodostivat hallituksen rungon kokoomuksen kanssa ja asia haudattiin.

Nuorsuomalaiset ajoivat perustuloa 90-luvulla ja Ph.D. Risto E. J. Penttilä on puhunut sen puolesta edelleen.[5] Kansanedustaja Osmo Soininvaara teki vuonna 1994 raportin "Hahmotelma perustulomallista" ja perustulosta keskusteltiin 90-luvun talousuudistusten yhteydessä. SAK ilmaisi jyrkän vastustuksensa.[6] Liberaalit ovat vuoden 2003 eduskuntavaaleista lähtien ajaneet perustulouudistusta, jonka summaksi on esitetty 500 euroa.

Suomen ylioppilaskuntien liitto kritisoi vuonna 1999 tehtyä selvitystä perustulon unohtamisesta.[4]

Osmo Soininvaaran johdolla Vihreät teki ehdotuksen 450 euron perustulosta. Keskustanuoret ja kokoomusnuoret ovat pitäneet perustuloa hyvänä vaihtoehtona.[7] Vasemmistonuoret on kannattanut perustuloa kunhan ei tarvitse "vastaanottaa mitä työtä tahansa".[7] Vasemmistoliitto on puhunut 530 euron perustulosta, mutta heidän ehdotuksensa ei olisi aito perustulo vaan nykyisten tukien yhtenäistys.[8] Suomen kommunistinen puolue on puhunut yli 800 euron perustulosta. Kommunistisen puolueen Jan-Otto Andersson puhui suoraan perustulon ja työmarkkinoiden vapauttamisen puolesta.[8]

Taloustieteen tohtori ja pankkiiri Björn Wahlroos kannatti 850 - 1000 euron perustuloa Uutispäivä Demarin haastattelussa 30.4.2001.[9] Seuraavana päivänä SDP:n ministeri Sinikka Mönkäre tuomitsi ehdotuksen "epärealistiseksi" ja SDP:n kansanedustaja Tuula Haatainen tuomitsi Wahlroosin "tavallisen ihmisen arkea ymmärtämättömäksi". Sinikka Mönkäre vastusti perustuloa myös TV1:n väittelyssä, jossa Osmo Soinivaara puhui perustulon puolesta.[9] Vihreiden ja erityisesti Soinivaaran mallia on kannattanut myös Suomen Yrittäjien puheenjohtajalta Eero Lehti, jonka mukaan heikko-osaisten suhteen pitäisi toimia joustavasti niin, että ihminen saa tuottavuutensa mukaisen palkan, mutta sosiaaliset järjestelmät antavat hänelle yhteiskunnassa sovitun lopun elintason.[10]

Anita Mattila teki vuonna 2001 Kuopion yliopistolla väitöskirjan "Tarvitaanko perustuloa? Suomalaisten kansalaistulo-, kansalaispalkka- ja perustulomallien teoreettinen analyysi." Seppo Lindblomin vuoden 2003 väitöskirja pitää perustuloa postmodernina ratkaisuna, joka auttaisi työmarkkinoilta syrjäytäneitä.[9]

Vuoden 2003 syksyllä Elinkeinoelämän tutkimuslaitos julkaisi laajan teoksen ”Kansantalous 2028”, jossa pidettiin perustuloa ja tasaveroa hyvänä vaihtoehtona.

Filosofi Jukka Hankamäki luonnosteli oman ehdotuksensa perustulojärjestelmäksi teoksessaan Työttömän kuolema - Johdatus uuteen työyhteiskuntaan ja työn filosofiaan (Yliopistopaino 2005). Hankamäki hylkää kaikille maksettavan perustulon mutta kannattaa sosiaalietuuksien tilkkutäkin korvaavaa perustuloa, joka lopettaisi omistamis- ja yritteliäisyysvihamielisen sosiaalietuusjärjestelmän, kannustaisi toimintaan, poistaisi epäoikeudenmukaisiksi koetut takaisin perinnät, korjaisi tieteilijöiden, taiteilijoiden ja opiskelijoiden asemaa ja mahdollistaisi myös elämäntapa-ammatit sekä sentyyppisen arvotuotannon, jota ei voida organisoida palkka- tai yrittäjätyöksi. Perustulon maksaminen ja saajan ammatillisen statuksen selvittäminen kuuluisivat negatiivisen tuloverojärjestelmän tavoin verohallinnon piiriin, mikä poistaisi kalliiksi käyvän päällekkäisen byrokratian ja ohjaisi sosiaalitoimen voimavarat varsinaiseen sosiaalityöhön.

SDP on vastustanut perustuloa, sillä puolueen mukaan se on kallis ja aiheuttaa syrjäytymistä. [11] SDP:n Kalevi Sorsa -säätiön vuoden 2007 raportti tyrmää perustulon ja haluaa sen sijaan vastikkeellistaa sosiaaliturvaa sekä vahvistaa vastaanottovelvollisuutta.[8]

Suomen kommunistinen puolue (SKP) esittää, että komitea ottaa uudistuksen perustaksi 850 euron perusturvan takaamisen kuukaudessa verottomana jokaiselle, jolla ei ole mahdollisuutta muuhun tuloon työttömyyden, opiskelun, pätkätöiden, vanhuuden tai muun vastaavan syyn vuoksi.

Pääministeri Matti Vanhanen kannattaa "valikoivaa perustuloa" ja haluaa saada sen voimaan vuonna 2011. Vanhasen mallissa tuki ei kuitenkaan tulisi kaikille, vaan niille, jotka muutenkin elävät minimipäivärahojen ja kansaneläkkeen varassa ja joutuvat hakemaan toimeentulotukea ja asumistukea.[12]

[muokkaa] Puolesta

Perustuloa puolustetaan muun muassa seuraavilla väitteillä:

  • Perustulon etuna on pidetty tarvetta selkeyttää suomalaista sosiaaliturvaa. Perustulon käsitteetkin saattavat hämätä monia etenkin niistä, jotka ovat suurimman avun tarpeessa. Olemassa oleva järjestelmä taas tarjoaa paljon mahdollisuuksia keplottelijoille.[13]
  • Puolesta on puhuttu sillä perusteella, että se tekisi kansalaisista omasta elämästään päättäviä subjekteja. Niin sanotut kannustinloukut avautuisivat, kun työn tekeminen todella toisi lisää tuloja ja hyvinvointia eikä uhkaisi enää kansalaisten taloutta. Perustulon on arvioitu suovan ihmisille mahdollisuuden kehittää itseään tai tehdä työtä eri elämäntilanteissa joustavasti, itselleen sopivasti.[14]
  • Kansalaisten nöyryyttämisen erilaisilla sosiaalitoimen luukuilla on arveltu vähenevän tai loppuvan, kun vaikkapa opiskelija, työtön, kotiäiti ja eläkeläinen voisivat entistä enemmän vaikuttaa elämäntilanteeseensa. Perustulon ansioiksi on uskottu luovuuden vapautuminen, tasa-arvon kasvu, kyykyttämisen väheneminen ja vapaa-ajan lisääntyminen.Ylipäätään vapauden lisääntymisen odotetaan parantavan henkistä hyvinvointia: esimerkiksi vanhemmat voisivat perustulouudistuksen jälkeen entistä tarkoituksenmukaisemmin mitoittaa työnteon ja perheestä huolehtimisen suhteen. [14]
  • Kansalaispalkan kaltaisen sosiaalivakuutuksen myötä määräaikainen ja osa-aikainen työnteko eivät olisi harjoittajalleen entisenkaltainen uhka, vaan jopa mahdollisuus. Viranomaisten tarve sosiaalialalla vähenisi, ja tämä toisi puolustavan näkemyksen mukaan helpotusta väestön ikääntymisen myötä uhkaavaan työvoimapulaan. Ulkomaisen työvoiman värvääminen ainakin EU:n alueelta saattaisi sekin helpottua. [14]
  • Hallinnollisen kontrollin avulla rajoitetaan nykyisellään ihmisten autonomiaa ja riippuvuussuhde hallinnosta on jo itsessään nöyryyttävää. Tilannetta pahentaa yleinen ajattelutapa, jonka mukaan ihmisen arvo määräytyy työmarkkina-aseman mukaan. "Kunnollisia" työpaikkoja ei kuitenkaan riitä kaikille. Kun toimeentulo olisi kansalaisen perusoikeus, kielteiset leimat häviäisivät.[15]

[muokkaa] Vastaan

Perustuloa vastustetaan muun muassa seuraavilla väitteillä:

  • SDP:n Kalevi Sorsa -säätiön mukaan perustulo ei "lisää sosiaalista pääomaa" tai "yhteiskunnallista koheesiota".[8]
  • SDP:n mukaan terveen ja täysi-ikäisen tulee olla ensisijaisesti vastuussa itsestään ja hyvinvoinnistaan.[11]
  • SDP:n mukaan perustulo antaisi opiskeluhaluttomille nuorille, elämässä syrjäytyneille, mielenterveydeltään järkkyneille ja muille vastaaville ryhmille mahdollisuuden elää siten, että kenenkään ei tarvitsisi kiinnittää heihin huomiota.[11]
  • Kokoomuksen mukaan perustulo vähentäisi työnteon arvoa, koska tuloa maksettaisiin riippumatta siitä tekeekö henkilö työtä vai ei. Ainoastaan työ luo uutta hyvinvointia jaettavaksi. [1]
  • Perustulo saatettaisiin asettaa liian korkealle, jolloin matalapalkkaisten töiden kysyntä vähenisi
  • SDP:n mukaan tarvittaisiin yli 10 miljardia euroa lisää rahaa perustulon maksamiseen kaikille täysi-ikäisille suomalaisille.[11]
  • Perustulo olisi jonkinlainen "aikuisten lapsilisä", jonka turvin olisi mahdollista jatkaa miellyttävää opiskelijaelämää keski-ikään.[13]

[muokkaa] Kannatus Suomessa

Vuonna 2001 Suomen Kuvalehti kysyi 500 ihmiseltä kansalaispalkasta. Vanhemmat ihmiset hyväksyivät kansallispalkan nuoria yleisemmin. Vasemmistoliiton äänestäjiksi ilmoittautuneista melkein 50% hyväksyi kansalaispalkan, vihreiden 37%, SDP:n 36%, Keskustan 29% ja Kokoomuksen 24%.[16] Kokoomus teki myöhemmin vuonna 2005 laajemman 2510 ihmistä käsittäneen kyselyn. Kyselyssä 58% kokoomuslaisista tuki perustuloa, mikäli se yksinkertaistaisi perusturvaa.[9]

[muokkaa] Vihreän liiton malli

Suomessa Vihreän liiton esittämä malli sisältää 440 € perustulon sekä verotusportaiden vähentämisen kahteen. Ensimmäiseksi veroportaaksi on kaavailtu 40%. Kun laskuissa otetaan huomioon perustulon osuus 440 €, tulot olisivat käytännössä verottomia 1 100 € saakka. Keskipalkan verran eli 2 300 € kuukaudessa ansaitseva saisi verojen ja kansalaispalkan jälkeen nettona 1 820 €, jolloin veroprosentiksi muodostuisi noin 29 %. Malli on Pertti Honkasen Kansaneläkelaitoksen tutkimusyksikössä tekemän laskelman mukaan kustannusneutraali. Perustulo korvaisi opintotuen, työttömyysturvan peruspäivärahan, työmarkkinatuen, minimivanhempainrahan sekä joitain muita minimitukia. Ansiosidonnaiset etuudet ja yleinen asumistuki säilytettäisiin. Mallissa on erityinen verotusporras paljon ansaitseville, joten se ei ole puhdas tasaveromalli, ja kokonaisuudessaan se säilyttäisi verotuksen progression lähes ennallaan.[17]

[muokkaa] Esimerkkejä toteutuksesta

Mikään maa maailmassa ei ole toteuttanut perustuloa. Suomessa hallitus tutkii perusturvan siirtämistä perustulon suuntaan, mutta konkreettisia toimenpiteitä ei ole vielä vuoden 2007 lopussa esitetty.

Tanskassa taataan käytännössä koskematon 1 300 € minimitulo jokaiselle kansalaiselle. Tämä tulo sisältää työvelvoitteenkenen mukaan?.

Yhdysvaltain osavaltiossa Alaskassa mineraalivaroista kertyneitä tuloja rahastoidaan rahastoon, jonka tuotosta maksetaan vuosittaista osinkoa jokaiselle koko kalenterivuoden osavaltiossa asuneelle hakijalle. Rahaston jaettu sääntöjen mukainen osinko oli 845,76 dollaria vuonna 2005.

Puhdasta perustuloa ei ole taloustieteilijöiden suosituksista huolimatta otettu toistaiseksi käyttöön missään.

[muokkaa] Lähteet

  1. ↑ Welfare in Wonderland? The Politics of Basic Income Grant in South Africa, 1996-2002
  2. ↑ Bank of Israel recommends negative income tax
  3. ↑ Henri Purje: Totuuden hetki. Yliopisto, 2008, nro 10, s. 23.
  4. ↑ 4,0 4,1 Ylioppilaslehti: Sadetanssi perustulon puolesta (1999)
  5. ↑ Risto E. J. Penttilä: Perustulo vai ei?
  6. ↑ SAK: Mikä ihmeen perustulo? (1994)
  7. ↑ 7,0 7,1 Nuorisojärjestöjen perustulokantoja Ylioppilaslehdessä
  8. ↑ 8,0 8,1 8,2 8,3 SDP:n tilaama Kalevi Sorsa -säätiön selvitys
  9. ↑ 9,0 9,1 9,2 9,3 Kohti perustuloa?
  10. ↑ Yrittäjien Lehti: Jäykät sopimukset tuhoisia, Uutispäivä Demari
  11. ↑ 11,0 11,1 11,2 11,3 SDP: Perustulo on silmänkääntötemppu
  12. ↑ Taloussanomat: Vanhanen tahtoo valikoivan perustulon (2007)
  13. ↑ 13,0 13,1 Perustulo ei ole sytyttänyt (Iltalehti 15.3.2007, s. 5)
  14. ↑ 14,0 14,1 14,2 Suomen Kuvalehti 9.3.2007: Uusi perusta (pääkirjoitus)
  15. ↑ Henri Purje: Totuuden hetki. Yliopisto, 2008, nro 10, s. 22.
  16. ↑ Suomen Kuvalehti 12.12.2001 (Luettu 22.3.2007)
  17. ↑ Vihreät julkaisivat perustulosta tarkemmat laskelmat (Luettu 22.3.2007)

[muokkaa] Aiheesta muualla

Haettu osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Perustulo
Henkilökohtaiset työkalut