Richard Branson

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Richard Branson
Richard Branson.jpg
Syntynyt 18. heinäkuuta 1950 (ikä 64)
Blackheath, Lontoo, Britannia
Asuinpaikka Lontoo
Ammatti liikemies
Puoliso Kristen Tomassi (1972–79)
Joan Templeman

Sir Richard Charles Nicholas Branson (s. 18. heinäkuuta 1950) on brittiläinen liikemies ja seikkailija, joka tunnetaan Virgin-brändistään. Kuningatar Elisabet II aateloi hänet 1999 kyvyistään ja yritteliäisyydestään Yhdistyneen kuningaskunnan hengessä.

Branson on Ison-Britannian seitsemänneksi rikkain Sunday Timesin Rich Listillä 2005. Branson on esiintynyt itsenään useissa televisiosarjoissa, kuten Frendit, Baywatch ja Fox Broadcasting Companyn tosi-tv-sarjassa The Rebel Billionaire.

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bransonin ensimmäinen menestystarina, Virgin-levy-yhtiö, sai alkunsa, kun Mike Oldfieldin esikoislevylle ei löytynyt julkaisijaa, ja sen julkaisua varten jouduttiin perustamaan oma levy-yhtiö Virgin Records.lähde? Sanan "virgin" eli "neitsyt" Branson keksi, koska oli tuolloin täysin kokematon liike-elämässä.[1] Oldfieldin vuonna 1973 julkaistu ensilevy – Tubular Bells – on edelleen Virginin kaikkien aikojen myydyin. Myöhemmin Virgin Recordsille on levyttänyt joukko muita erittäin nimekkäitä yhtyeitä kuten Sex Pistols, Culture Club, Tangerine Dream ja Genesis. 1990-luvun alussa Branson luopui levy-yhtiön omistuksesta.

Branson perusti Virgin Atlantic Airwaysin 1984 ja Virgin Mobile -matkapuhelinoperaattorin 1999. Vuonna 2000 hän jätti tarjouksen Yhdistyneen kuningaskunnan valtiollisen loton järjestämisestä, mutta epäonnistui sen saamisessa. Bransonille kuuluu myös useita muita lentoyhtiöitä (kuten Virgin Express ja Virgin Blue), autovuokrausta, rautatieyhtiö Virgin Trains ja Virgin Drinks, joka valmistaa virvoitusjuomia, kuten Virgin Colaa.

Vuonna 1987 Virgin Group osti brittiläisen tietokone- ja videopeliyhtiön, Mastertronicsin, josta tuli Virgin Interactive. Yhtiö myytiin ranskalaiselle Titukselle, ja se vaihtoi 2003 nimensä Avalon Interactiveksi.

25. syyskuuta 2004 Branson ilmoitti solmineensa sopimuksen, jonka mukaan uusi avaruusturismiyhtiö, Virgin Galactic, lisensoi Scaled Compositesilta SpaceShipOne-avaruusaluksen teknologian viemään turisteja lähiavaruuteen. Toiminta oli tarkoitus aloittaa loppuvuodesta 2007.

28. maaliskuuta 2009 Bransonin Virgin Group -yhtiö solmi sponsorointisopimuksen Formula 1 -talli Brawn GP:n kanssa.

Harrastukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vapaa-aikanaan Branson on harrastanut erilaista ilmailua. Hän teki useita epäonnistuneita yrityksiä lentää ensimmäisenä maailman ympäri kuumailmapallolla. Kuumailmapallo Virgin Atlantic Flyer lensi ensimmäisenä Atlantin yli. Vuonna 1991 Branson ylitti Tyynenmeren[1] Japanista Kanadaan rikkoen useita nopeusennätyksiä.

Hän myös perusti Richard Bransonin erikoispalkinnon nopeimmasta Atlantin ylityksestä ja herätti henkiin jo kuolleena pidetyn Sinisen nauhan nopeuskilpailun. Nykyään kilpailu ajetaan ajanmukaisilla moottoriveneillä jotka kuljettavat mukanaan sääntöjen mukaisesti postia ja maksavia matkustajia. Kilpailun erikoispalkinto on metrin korkuinen hopeinen jalokivin koristeltu Bishop Rockin majakan ja majakkasaaren kopio; alkuperäinen Sinisen nauhan palkinto eli Hales Trophy on keväällä 2008 varastoituna - ei enää esillä - koska sitä vaaditaan mukaan tähän uuteen kilpailuun. Asia on toistaiseksi auki.lähde?

Vuonna 1986 Branson ylitti Atlantin nopeammin kuin edellinen Sinisne nauhan voittaja, mutta hän ei saanut palkintoa koska vene ei ollut kauppalaiva ja koska sitä tankattiin matkan varrella.[2]

Lokakuussa 2003 hän liittyi sponsorina voittoisaan ilmapalloilija Steve Fossettin yritykseen rikkoa ennätys lennossa välilaskutta maailman ympäri. Scaled Composites -yhtiön rakentama Virgin Atlantic GlobalFlyer lähti lennolle 3. maaliskuuta 2005, ja Fossett suoritti maailmanympärilennon 67 tunnissa 1 minuutissa.

Branson omistaa Necker Island -nimisen saaren Brittiläisillä Neitsytsaarilla, (18°31′36″N, 64°21′26″W), jota hän vuokraa. Hintaan sisältyy laadukas majoitus ja 50-henkinen henkilökunta.[3]. Branson ilmoitti maaliskuussa 2006 ostaneensa saaren The Worldistä.

Branson osti F1-tulokastalli Manorin marraskuussa 2009 ja nimesi sen uudelleen Virgin Racingiksi. Talli kilpaili kausilla 2010 ja 2011. 2012 se jatkoi nimellä Marussia F1 Team.

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Branson, Richard. "Losing My Virginity: How I've Survived, Had Fun, And Made a Fortune Doing Business My Way", 1999, Three Rivers Press. ISBN 0-8129-3229-3
  • Branson, Sir Richard. "Sir Richard Branson, the Autobiography", 2002, Longman. ISBN 0-582-51224-7
  • Branson, Sir Richard and Prescot, Colin. "To the Edge of Space: The Adventures of a Balloonist", 2000, Boxtree. ISBN 0-7522-1865-4

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Sir Richard Branson Encyclopedia Britannica. Viitattu 11.8.2014.
  2. 1986: Branson on course for Blue Riband BBC. Viitattu 11.8.2014.
  3. Necker island