Vapaat markkinat

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Vapaat markkinat on taloudessa tilanne, jossa tietyn hyödykkeen hinta muodostuu myyjien ja ostajien yhteisellä päätöksellä markkinoilla ilman rajoitteita tai säädöksiä. Kollektiivinen säätely torjutaan, sillä itsekkyyden katsotaan johtavan vapailla markkinoilla myös yhteisen edun toteutumiseen.[1]

Käytännössä vain hyvin harva markkina on täysin vapaa säätelystä. Säädöksiä voidaan perustella esimerkiksi informaation epäsymmetrisyydellä, jonka vuoksi kuluttajan asemaa halutaan parantaa. Monien hyödykkeiden markkinoilla on myös epätäydellistä kilpailua, joka voi aiheuttaa markkinoille tehottomuutta.

Vapaat markkinat voivat myös viitata talouteen, jossa kaikkien hyödykkeiden hinnat muodostuvat alussa mainitulla tavalla. Hallinnon rooli on rajattu pelkästään omistusoikeuksien valvomiseen. Tämä on tietyssä mielessä markkinatalouden pisimmälle viety muoto, jossa ei ole veroja, tulleja tai muita säädöksiä kuten pakollisia vakuutuksia tai vähimmäispalkkaa. Vapaiden markkinoiden vastakohta on suunnitelmatalous, jossa hallinto määrittää hinnat; näiden välimaastossa on sekatalous.

Jotkut poliittiset aatteet, kuten markkinaliberalismi, pitävät markkinoiden vapautta tavoiteltavana asiana (kaikki hyödykkeet tuotettava markkinaehtoisesti).

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. individualismi (yhteiskuntafilosofia) Tieteen Termipankki. Viitattu 11.3.2022.