Sekatalous

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Osa artikkelisarjaa
Talousjärjestelmät
Suuntaukset ja teoriat

Kapitalistinen talousjärjestelmä
Kommunistinen talousjärjestelmä
Sosialistinen talousjärjestelmä
Korporativistinen talousjärjestelmä
Laissez-faire · Merkantilismi
Distributismi

Sektorit ja järjestelmät

Suljettu talous · Kaksoistalous
Lahjatalous · Epävirallinen talous
Markkinatalous · Sekatalous
Avoin talous · Osallisuustalous
Suunnitelmatalous · Omavaraistalous
Harmaa talous · Virtuaalitalous
Sosialistinen markkinatalous
Vihreä talous

 n  k  m 

Sekatalous tai puitetalous on talous, jossa on sekä kapitalistisia, että sosialistisia piirteitä.

Sekatalouden kapitalistisia piirteitä ovat yksityisomistus ja markkinamekanismi. Sosialistisia piirteitä taas ovat muun muassa valtion omistamat yritykset ja palveluiden tuottaminen verovaroilla. Laki luo toimintapuitteet taloudelle ja säätelee markkinamekanismia.

Käytännössä lähes kaikki maat ovat sekatalouksia. Demokratia johtaa sekatalouteen, koska kansalaiset, poliitikot tai eturyhmät haluavat oikeuksia ja etuja. Jo monen valtion perustuslain säädökset johtavat sekatalouteen antamalla hyvinvointivaltion etuja, eli taloudellisia, sivistyksellisiä ja sosiaalisia ihmisoikeuksia.

Sekatalouden kannattajat yleensä perustelevat sitä puhtaan markkinatalouden ongelmien pienentämisellä, samalla mahdollistaen kuitenkin yksityisen omistusoikeuden. Sen vastustajat taas joko pitävät sitä tehottomana liian suuren markkinoiden sääntelyn vuoksi, tai moraalittomana sen markkinatalouskomponentin aiheuttamien luokkaerojen johdosta.

Sekatalousjärjestelmä on käytössä esimerkiksi Suomessa ja muissa Pohjoismaissa.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä talouteen, kaupankäyntiin tai taloustieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.