Oikeudenmukaisuusteoria

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Oikeudenmukaisuusteoria (A Theory of Justice, 1971) on John Rawlsin kirja, jossa hän esitti teorian sosiaaliliberaalin valtion moraalisiksi perusteluiksi.

Tietämättömyyden verho[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rawls lähtee muodostamaan oikeudenmukaisen yhteiskunnan periaatteita seuraavanlaisen kuvitteellisen tilanteen kautta. Joukko henkilöitä on päättämässä, minkälaisten periaatteiden mukaan heidän yhteiskuntansa tulisi toimia. He eivät päätöstilanteessa kuitenkaan tiedä, minkälaisessa yhteiskunnassa he elävät tai mikä on heidän oma asemansa siinä. Rawls kutsuu tilannetta tietämättömyyden verhon takana olemiseksi. Rawlsin tietämättömyyden verhon takana olevat henkilöt eivät tiedä edes sitä, mikä on heidän käsityksensä hyvästä elämästä tai mihin he pyrkivät elämässään tultuaan pois verhon takaa. Siksi heidän on yritettävä rakentaa sellaiset periaatteet, jotka mahdollistavat heille hyvän elämän, olipa se missä olosuhteissa hyvänsä. Oikeudenmukaisuuskäsitystä, joka tältä pohjalta muotoutuu, Rawls kutsuu oikeudenmukaisuudeksi ymmärrettynä reiluna pelinä.[1]

Oikeus vapauteen ja eroperiaate[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rawls uskoo, että tietämättömyyden verhon takana olevat henkilöt päätyvät seuraaviin periaatteisiin. Ensinnäkin he valitsevat ensimmäiseksi periaatteeksi oikeuden vapauteen. Jokaisella henkilöllä tulee olla oikeus niin suuriin perusvapauksiin, kuin sopii yhteen muiden kansalaisten samojen vapauksien kanssa. Toinen periaate on kaksiosainen. Sen mukaan yhteiskunnalliset ja taloudelliset eriarvoisuudet on järjestettävä siten, että yhteiskunnan heikoimmassa asemassa olevat hyötyvät niistä. Lisäksi eriarvoisuuden tulee liittyä sellaisiin asemiin tai virkoihin, jotka ovat kaikille avoimia.[2]

Pääperiaatteiden muotoilun jälkeen ne on tarkoitus myös kirjata perustuslakiin. Näin turvataan käytännössä poliittisesti oikeudenmukainen yhteiskunta. Politiikassa yhtäläisen vapauden periaatte muuttuu yhtäläisen osallistumisen periaatteeksi, jonka mukaan kaikilla kansalaisilla on oikeus osallistua prosesseihin, joilla lait määrätään.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Rawls, John: Oikeudenmukaisuusteoria. (A theory of justice, 1971.) Suomentanut Terho Pursiainen. WSOY kurssikirjat. Porvoo Helsinki Juva: WSOY, 1988. ISBN 951-0-14740-0.
  2. Rawls 1988, s. 46.
  3. Rawls 1988, s. 132.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kemppainen, Erkki & Mäntysaari, Mikko (toim.): Aristoteles, Rawls ja sosiaalipolitiikka: Keskustelua hyvinvointivaltion peruskysymyksistä eurooppalaisten ajatteluperinteiden valossa. Helsinki: Stakes, 1998. ISBN 951-33-0555-4.
  • Mäkinen, Jukka: John Rawlsin oikeudenmukaisuuskäsityksen merkitys normatiiviselle taloustieteelle. Helsinki: Helsingin Kauppakorkeakoulun väitöskirjat, 2005. ISBN 951-791-889-5.
  • Päivänsalo, Ville: Maallinen oikeudenmukaisuus: Järkiliberalismin rajat ja rosoinen lähimmäisyys. Pohjautuu tekijän väitöskirjaan Balancing reasonable justice: John Rawls and crucial steps beyond. Helsinki: Suomalainen teologinen kirjallisuusseura, 2011. ISBN 978-952-9791-84-2.
  • Rawls, John: Oikeudenmukaisuusteoria. (A theory of justice, 1971.) Suomentanut Terho Pursiainen. Porvoo Helsinki Juva: WSOY, 1988. ISBN 951-0-14740-0.
  • Rawls, John: Kansojen oikeus; Julkisen järjen puolustus. (The law of peoples, with, The idea of public reason revisited, 1999.) Suomentanut Leo Näreaho. Helsinki: Gaudeamus, 2007. ISBN 951-662-973-3.
  • Saxén, Heikki: John Rawlsin reilu oikeudenmukaisuus. Kirjoituksia liberalismin teorioista ja käytännöistä. Tampere: Tampere University Press, 2009. ISBN 978-951-44-7968-7. Verkkojulkaisu.
  • Saxén, Heikki: Oikeudenmukaisuutta kaikille. Tulkinta John Rawlsin poliittisesta liberalismista Judith Shklarin moraalipsykologian valossa. Pro gradu -tutkielma. Tampere: Tampereen yliopiston historiatieteen ja filosofian laitos, 2010 http://tutkielmat.uta.fi/tutkielma.php?id=20700. ]