Huey Long
| Huey Long | |
|---|---|
 |
|
| Louisianan senaattori | |
|
25. tammikuuta 1932 – 10. syyskuuta 1935
|
|
| Varakuvernööri | Paul N. Cyr |
| Edeltäjä | Joseph E. Ransdell |
| Seuraaja | Rose McConnell Long |
| Louisianan 40. kuvernööri | |
| Edeltäjä | Oramel H. Simpson |
| Seuraaja | Alvin Oilin King |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 30. elokuuta 1893 Winnfield, Louisiana |
| Kuollut | 10. syyskuuta 1935 (42 vuotta) Baton Rouge, Louisiana |
| Puoliso | Rose McConnell Long |
| Tiedot | |
| Puolue | Demokraatit |
| Uskonto | Baptisti |
 Nimikirjoitus |
|
Huey Pierce Long Jr. (30. elokuuta 1893 – 10. syyskuuta 1935), lempinimeltään Kingfish, oli yhdysvaltalainen demokraattisen puolueen poliitikko. Hän toimi Louisianan kuvernöörinä vuosina 1928–1932 ja Yhdysvaltain senaatin jäsenenä vuosina 1932–1935.[1] Long tunnettiin radikaalina ja menestyksekkäänä vasemmistopopulistina, joka ajoi kuvernöörinä voimakkaita sosiaalisia reformeja ja perusti suuren laman aikana kunnianhimoisia julkiseen rahoitukseen perustuvia ohjelmia. Vastustajat arvostelivat häntä demagogiasta ja itsevaltaisesta vallankäytöstä.[2] Hänet murhattiin kesken senaatin virkakautensa.
Longin lempinimi Kingfish (suom. kuningaskala) tuli hänen väittämästään ”Täällä Washingtonissa olen vain pikkukala, mutta väelle Louisianassa olen kuningaskala”.[3]
Elämäkerta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Long varttui aikuiseksi uskonnollisessa ja populismiin taipuvaisessa piirikunnassa Louisianassa. Hän oli koulutukseltaan lakimies. Ensimmäisen maailmansodan aikana hän toimi onnistuneesti Louisianan osavaltion senaatin jäsenen S. J. Harperin puolustajana – Harper oli vaatinut asevelvollisuuden lisäksi Yhdysvaltoihin ”varallisuusvelvollisuutta” sodan voittamiseksi. Vuonna 1918 Long kirjoitti neworleansilaiseen lehteen artikkelin, jossa hän valitteli sitä, että Yhdysvalloissa 70:ää prosenttia varallisuudesta piti hallussaan vain kaksi prosenttia väestöstä, ja että tilanne tulisi huonontumaan entisestään, jos asiaan ei puututtaisi. Hän oli epäonnistuneesti ehdolla kuvernöörin virkaan vuonna 1924.[1][4]
Long valittiin Louisianan kuvernööriksi vuonna 1928.[1] Hänen kampanjansa oli aggressiivinen ja täysin aiemmista demokraattiehdokkaiden kampanjoista poikkeava.[5] Kuvernöörikaudellaan hän muun muassa uudisti Louisianan osavaltion tieverkkoa[6] ja lisäsi merkittävästi Louisianan osavaltionyliopiston (LSU) rahoitusta. LSU kasvoi hänen vaikutuksestaan vuosina 1929–1937 maan 88. suurimmasta 11. suurimmaksi osavaltionyliopistoksi.[7]
Long tuki vuoden 1932 presidentinvaaleissa voimakkaasti Franklin D. Rooseveltia[8], vaikka kaksikon välit sittemmin rikkoontuivat erimielisyyksistä talouspolitiikan ja Rooseveltin New Deal -ohjelman kanssa.[9] Viimeisenä elinvuotenaan Long itse pyrki presidenttiehdokkuuteen, mutta syyskuussa 1935 28-vuotias lääkäri Carl Weiss ampui häntä Baton Rougessa. Weiss surmattiin välittömästi; Long eli ampumistapauksen jälkeen kaksi päivää. Weissin appivanhemmat olivat näkyviä hahmoja Longin vastaisessa poliittisessa ryhmittymässä Louisianassa.[10][11][12]
Myöhemmin äärioikeistolaispoliitikoksi ryhtyneen saarnaajan Gerald L. K. Smithin poliittinen ura alkoi hänen kampanjoidessaan Longin puolesta. Hän osoitti Longia kohtaan suurta kunnioitusta ja ihailua. Longin elämäkerran kirjoittaneen T. Harry Williamsin mukaan Smith olisi hiipinyt Longin huoneeseen ja asettunut sen lattialle nukkumaan voidakseen olla lähempänä esikuvaansa, sekä toisessa tapauksessa kääriytynyt sikiöasentoon Longin jalkojen eteen.[4]
Mediassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kahdesti filmatun Robert Penn Warrenin klassikkoromaanin Kaikki kuninkaan miehet on katsottu perustuvan Longin kuvernöörikauteen.[13] Warren toimi Longin kuvernöörikaudella tämän laajentaman Louisianan osavaltionyliopiston kirjapainon LSU Pressin palveluksessa.[14]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- White, Richard D. Jr.: Kingfish: The Reign of Huey P. Long. Random House Publishing Group, 2009. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- Brands, Henry William: Traitor to His Class: The Privileged Life and Radical Presidency of Franklin Delano Roosevelt. Anchor Books, 2009. (englanniksi)
- Jeansonne, Glen: Preacher, Populist, Propagandist: The Early Career of Gerald L. K. Smith. Biography, 1979, 2. vsk, nro 4. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Long, Huey Pierce, (1893 - 1935) Biographical Directory of the United States Congress. Viitattu 8.7.2014. (englanniksi)
- ↑ Thompson, Rachel: For Educators: Huey Long—"Every Man a King" PBS.org/KenBurns. 2002. Arkistoitu 17.11.2014. Viitattu 8.7.2014. (englanniksi)
- ↑ Social Security History www.ssa.gov. Viitattu 8.1.2021.
- ↑ a b Jeansonne 1979, s. 316-317
- ↑ White 2009, s. 15
- ↑ White 2009, s. 102
- ↑ White 2009, s. 123-124
- ↑ White 2009, s. 164
- ↑ Brands 2009, s. 432-433
- ↑ Wright, Tom: Bio: Huey P. Long FOX8.com. 5.5.2012. Viitattu 8.7.2014. (englanniksi)
- ↑ Scott, Robert Travis: The enduring mystery of who killed Huey P. Long NOLA.com. 5.9.2010. Viitattu 8.7.2014. (englanniksi)
- ↑ Brands 2009, s. 436-437
- ↑ Kazin, Michael: The Man Who Would Be King The Washington Post. 11.6.2006. Viitattu 8.7.2014. (englanniksi)
- ↑ White 2009, s. 124
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Huey Long Wikimedia Commonsissa
| ||||||||||||||||||||||||||
