Amartya Sen
Sivulta puuttuu | Amartya Sen | |
|---|---|
 |
|
| Syntynyt | 3. marraskuuta 1933 Santiketan, Länsi-Bengali, Intia |
| Kansallisuus | Intia |
| Tutkimusala | Hyvinvointitaloustiede |
| Instituutti | Harvardin yliopisto |
| Tutkinnot | Trinity College (Cambridge) (PhD) (BA) Presidency College (Kolkata) (BA) Visva-Bharati University, Santiniketan (matriculation) |
| Tunnustukset | Nobelin taloustieteen palkinto (1998) Bharat Ratna (1999) |
Amartya Sen (s. 3. marraskuuta 1933, Santiketan, Intia) on intialainen Nobel-palkittu taloustieteilijä ja filosofi.
Sisällysluettelo |
Elämä [muokkaa]
Äidin puoleisen isoisän yliopistotyön vuoksi Sen syntyi Santiketanissa, mutta hänen sukujuurensa ovat Bangladeshin nykyisessä pääkaupungissa Dhakassa, jossa hänen isänsä oli yliopistonopettajana.[1]
Ura [muokkaa]
Sen on opettanut Delhin, Kalkutan ja Oxfordin yliopistoissa, ja hän on taloustieteen ja filosofian professori Harvardin yliopistossa, jossa hän hoitaa Thomas W. Lamontin professuuria.
Senille myönnettiin Nobelin taloustieteen palkinto vuonna 1998 työstä hyvinvointitaloustieteen alalla.
Tutkimus ja filosofia [muokkaa]
Senin tunnetuin teos on 1981 ilmestynyt Poverty and Famines: An Essay on Entitlement and Deprivation. Teoksessa Sen osoittaa, etteivät nälänhädät aiheudu ruoan pulasta vaan sen jakamiseen sisältyvistä epätasa-arvoisista mekanismeista.
Teoksessa Identiteetti ja väkivalta Sen arvioi, että nykymaailman selkkausten merkittävä alkuunpanija on oletus, että ihmiset voidaan luokitella yksiselitteisesti uskonnon tai kulttuurin perusteella. Hänen mielestään tällainen rajoittunut käsitys identiteetistä luo pohjan jyrkille vastakkainasetteluille ja julmalle väkivallalle.[2]
Seniä pidetään ainoana ajattelijana, joka John Stuart Millin ja Karl Marxin jälkeen on kyennyt luomaan uusia ideoita taloustieteessä, moraalifilosofiassa ja politiikan teoriassalähde?. Senin 2009 ilmestynyttä teosta The Idea of Justice pidetään moraalifilosofian alan merkittävimpänä teoksena John Rawlsin 1971 ilmestyneen oikeudenmukaisuusteorian jälkeen. Teoksen on arvioitu poikivan lähivuosina merkittäviä tutkimuksia ja keskusteluja.[3]
Sitaatteja [muokkaa]
- "Itsenäisissä ja demokraattisissa maissa, joissa on suhteellisen vapaa lehdistö, ei ole koskaan ollut merkittävää nälänhätää."[4]
- "Korruption vähentyminen kehitysmaissa markkinoiden avautuessa olisi riittävä syy vapauttaa markkinoita, jopa vaikka siitä ei koituisi mitään muita taloudellisia hyötyjä."[5]
Tuotanto [muokkaa]
- Choice of Techniques, 1960.
- Sen, Amartya, An Aspect of Indian Agriculture, Economic Weekly, Vol. 14, 1962.
- Collective Choice and Social Welfare, 1970, Holden-Day, 1984, Elsevier.
- Sen, Amartya, On Economic Inequality, New York, Norton, 1973. (Expanded edition with a substantial annexe by James E. Foster and A. Sen, 1997).
- On Economic Inequality, 1973.
- Poverty and Famines: an Essay on Entitlement and Deprivation, 1981a.
- Sen, Amartya, Poverty and Famines : An Essay on Entitlements and Deprivation, Oxford, Clarendon Press, 1982.
- Sen, Amartya K., Choice, Welfare and Measurement, Oxford, Basil Blackwell, 1982b. Description and scroll to chapter-preview books.google.com
- Sen, Amartya, Food Economics and Entitlements, Helsinki, Wider Working Paper 1, 1986.
- Sen, Amartya, On Ethics and Economics, Oxford, Basil Blackwell, 1987. books.google.com
- Drèze, Jean and Sen, Amartya, Hunger and Public Action. Oxford: Clarendon Press. 1989.
- Hunger and Public Action, jointly edited with Jean Drèze, 1989
- Sen, Amartya, "More Than 100 Million Women Are Missing". New York Review of Books, 1990. ([1])
- Sen, Amartya, Inequality Reexamined, Oxford, Oxford University Press, 1992.
- Nussbaum, Martha, and Sen, Amartya. The Quality of Life. Oxford: Clarendon Press, 1993. Preview.
- India: Economic Development and Social Opportunity, with Jean Drèze, 1995.
- Sen, Amartya, Reason Before Identity (The Romanes Lecture for 1998), Oxford, Oxford University Press, 1999. ISBN 0-19-951389-9
- Commodities and Capabilities, 1999.
- Sen, Amartya, Development as Freedom, Oxford, Oxford University Press, 1999. (Review by the Asia Times)
- Development as Freedom, 1999.
- Reason Before Identity, 1999.
- Freedom, Rationality, and Social Choice: The Arrow Lectures and Other essays, 2000.
- Sen, Amartya, Rationality and Freedom, Harvard, Harvard Belknap Press, 2002.
- Rationality and Freedom, 2004.
- Inequality Reexamined, 2004.
- The Argumentative Indian, 2005.
- Sen, Amartya, The Argumentative Indian, London: Allen Lane, 2005. (Review by the Guardian, Review by the Washington Post)
- Sen, Amartya, The Three R's of Reform, Economic and Political Weekly, Vol. 40(19): pp. 1971–1974, 2005.
- Identity and Violence: The Illusion of Destiny (Issues of Our Time), New York, W. W. Norton, 2006.
- Imperial Illusions: India, Britain, and the wrong lessons. By Amartya Sen. Response by Niall Ferguson.
- Equality of Capacity by Amartya Sen
- The Idea of Justice Harvard University Press & London: Allen Lane,2009. Description and scroll to chappter-preview links.
- Other Publications on Google Scholar
Suomennettu tuotanto [muokkaa]
- Luentoja etiikasta ja taloustieteestä. (Alkuteos: On ethics and economics, 1987). Suomentaneet Juha Räikkä ja Hanna Meretoja. Helsinki: Unipress, 2001. ISBN 951-579-107-3.
- Moniääninen Intia: Kirjoituksia historiasta, kulttuurista ja identiteetistä. (Alkuteos: The argumentative Indian: Writings on Indian culture, history and identity, 2005.) Suomentanut Tiina Wikström. Helsinki: Basam Books, 2007. ISBN 978-952-5534-51-1.
- Identiteetti ja väkivalta. (Alkuteos: Identity and Violence, 2006). Suom. Jussi Korhonen. Basam Books, 2009. ISBN 978-952-5734-03-4.
Lähteet [muokkaa]
- ↑ Omaelämäkerta Nobel-säätiön sivuilla
- ↑ BASAM BOOKS, mediatiedote
- ↑ Paavo Löppönen, Suuri synteesi oikeudenmukaisuudesta, Helsingin Sanomat, 11.7.2010 sivu B 2
- ↑ Democracy as a Universal Value, Journal of Democracy 10 (3): 3-17, 1999: "No substantial famine has ever occurred in any independent and democratic country with a relatively free press."
- ↑ Globalisation Institute -"-, sekä Handbook of Economic Freedom, "Reducing corruption in developing countries by opening markets would be reason enough to liberalize, even if no other economic benefits materialized."
Aiheesta muualla [muokkaa]
- Markus Jäntti: Vuoden 1998 taloustieteen Nobelin palkinnon saaja: Amartya Sen, Kansantaloustieteellinen aikakauskirja
- Liisa Björklund: Kannustaminen ja moraali väitöskirja
- Omaelämäkerta Nobel-säätiön sivuilla
- Food for Thought, Sen ja hänen työnsä, The Guardian.
- Paavo Löppönen: Suuri synteesi oikeudenmukaisuudesta. Helsingin sanomat 11.7.2010.
|
1969: Frisch, Tinbergen 1970: Samuelson 1971: Kuznets 1972: Hicks, Arrow 1973: Leontief 1974: Myrdal, Hayek 1975: Kantorovitš, Koopmans 1976: Friedman 1977: Ohlin, Meade 1978: Simon 1979: Schultz, Lewis 1980: Klein 1981: Tobin 1982: Stigler 1983: Debreu 1984: Stone 1985: Modigliani 1986: Buchanan 1987: Solow 1988: Allais 1989: Haavelmo 1990: Markowitz, Miller, Sharpe 1991: Coase 1992: Becker 1993: Fogel, North 1994: Harsanyi, Nash, Selten 1995: Lucas 1996: Mirrlees, Vickrey 1997: Merton, Scholes 1998: Sen 1999: Mundell 2000: Heckman, McFadden 2001: Akerlof, Spence, Stiglitz 2002: Kahneman, Smith 2003: Engle, Granger 2004: Kydland, Prescott 2005: Aumann, Schelling 2006: Phelps 2007: Hurwicz, Maskin, Myerson 2008: Krugman 2009: Ostrom, Williamson 2010: Diamond, Mortensen, Pissarides 2011: Sargent, Sims 2012: Roth, Shapley |
