Paul Samuelson

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Paul Samuelson.gif

Paul Anthony Samuelson (15. toukokuuta 1915 Gary, Indiana, Yhdysvallat13. joulukuuta 2009 Belmont, Massachusetts, Yhdysvallat) oli yhdysvaltalainen ekonomisti, joka tutkimustyössään käsitteli useita taloustieteen aloja. Samuelson sai taloustieteen Nobel-palkinnon vuonna 1970 ”tieteellisestä työstä, jolla hän on kehittänyt staattista ja dynaamista taloudellista teoriaa ja aktiivisesti myötävaikuttanut taloustieteellisen analyysin tason parantumiseen”.

Samuelson aloitti opiskelunsa Chicagon yliopistossa ja suoritti siellä alemman korkeakoulutukinnon vuonna 1935. Tohtorintutkintonsa Samuelson suoritti Harvardin yliopistossa vuonna 1941.

Paul Samuelson oli Massachusettsin teknillisen korkeakoulun, Massachusetts Institute of Technologyn eli MIT:n, emeritusprofessori, joka teki merkittävää tutkimusta esimerkiksi:

  • hyvinvoinnin taloustieteessä, jossa hän esitteli niin kutsutun Lindahl-Bowen-Samuelson ehdot, joita käytetään määrittämään lisääkö tietty toiminto taloudellista hyvinvointia;
  • julkisen sektorin taloustieteessä, jossa hänen merkittävin tutkimuksensa keskittyy resurssien optimaalisen allokaation teoriaan tilanteessa, jossa on sekä julkisia että yksityisiä hyödykkeitä
  • kansainvälisessä taloustieteessä, jossa hän on vaikuttanut kahden laajasti käytetyn kansainvälistä kauppaa kuvaavan teoreettisen mallin kehittämiseen.

Samuelson kirjoitti laajasti käytetyn taloustieteen perusoppikirjan Economics, jonka ensimmäinen painos ilmestyi 1948. Kirjan tuorein painos on vuodelta 2001.

Samuelson kuoli joulukuussa 2009 lyhyen sairauden jälkeen 94-vuotiaana.[1]

Samuelsonin nimikkoprofessuuria MIT:ssä hoitaa suomalainen Bengt Holmström[2]. Samuelsonin oppilaita ja työtovereita olivat mm. Paul Krugman[3] ja Joseph E. Stiglitz[4].

[muokkaa] Teokset

[muokkaa] Viitteet

[muokkaa] Aiheesta muualla


Henkilökohtaiset työkalut
Nimiavaruudet

Muuttujat
Toiminnot
Valikko
Osallistuminen
Tulosta tai vie
Työkalut
Muilla kielillä