Hyöty

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Hyöty on taloustieteessä onnellisuuden tai tyytyväisyyden mitta, joka saavutetaan kuluttamalla hyödykkeitä tai palveluita. Tämän mitan avulla voidaan puhua mielekkäästi hyödyn lisäyksestä ja selittää ihmisten taloudellista käyttäytymistä ajatellen sen olevan rationaalista toimintaa, joka tähtää hyödyn määrän lisäämiseen. Mikrotaloustieteessä rationaalisuus on määritelty täsmällisesti hyödyn määrän maksimoivana käyttäytymisenä taloudellisten rajoitteiden alaisuudessa.

Hyödyn käsitettä sovelletaan taloustietessä esimerkiksi indifferenssikäyrän muodossa, joka osoittaa eri hyödykekorit, jotka tuottavat yhtäläisen hyötymäärän. Siirryttäessä korkeammalle käyrälle, joka sisältää suuremman määrän hyödykkeitä, hyödyn määrä kasvaa.

Jos kuluttajan preferenssit ovat rationaaliset, voidaan preferenssit ilmaista hyötyfunktion avulla. Tällöin hyötyfunktio saa suuremman arvon preferoidun hyödykekorin kohdalla verrattuna muihin hyödykekoreihin. Hyötyfunktio on järjestysasteikollinen mitta ja sille voidaan tehdä monotoonisesti kasvava muunnos ilman, että sen merkitys muuttuu.

Yleensä hyötyfunktion arvoa käsitellään ordinaalisena mittana, jolloin hyötyfunktion arvoja ei voida vertailla eri ihmisten välillä. Hyvinvointitaloustieteessä tavoitteena on maksimoida koko yhteiskunnan hyötyä, jolloin usein tehdään vahvempi oletus ja käytetään hyötyfunktiota kardinaalisena mittana. Tällöin voidaan vertailla ja laskea yhteen eri ihmisten hyötyjä.

Esimerkki henkilökohtaisesta hyödystä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Henkilö on asunnossaan nälissään. Hän saa leipäpalan ja syötyään palan hän saa toisen. Ensimmäisestä saadusta leipäpalasta on suurempi hyöty kuin toisesta. Jos henkilö saa rajattomasti leipäpaloja asuntoonsa, lopulta leipäpaloista ei ole hyötyä vaan haittaa niiden täyttäessä asunnon kokonaan.

Hyöty sanan filosofiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hyöty sanalla ei ole tekemistä hyvä tai hyvyyden kanssa. Joissakin karjalaismurteissa hyöty saattaa viitata johonkin kasvavaan (rikkaruoho, versoaminen); kasvi on siemenen hyöty: on jotakin, mikä alkuperäisestä (~siemenestä) jää yli → investoinnin tuottama hyöty on kasvua. Hyöty on ambivalentti ja epätäsmällinen käsite: laadullinen, määrällinen subjektiivinen, objektiivinen hyöty-käsite. Esimerkiksi voidaan ajatella, että reikä on porakoneen tuottama hyöty. [1] Voidaan ajatella, että ajattelemalla hyötyä ajatellaan nimenomaisesti välineiden käytön hyötyä: hyöty on välineiden käytön ja maksimoinnin lopputulos - ei niinkään päämäärän ajattelua. Toisaalta hyöty voi johtaa tuottoon; hyöty on tällöin päämäärä. Hyöty voi siten esiintyä pelkkänä mittarina. Voidaan ajatella, että hyöty päämäärän attribuutti.

Hyötyfunktioita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Vakioisen substituutiojouston hyötyfunktio eli CES-hyötyfunktio
  • Kvasilineaarinen hyötyfunktio
  • Homoteettinen hyötyfunktio

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Relender, Jukka ja Tuomas Nevanlinna: Tukevasti ilmassa. Radio Helsinki. Radio ohjelma. 14.1.2008.