Liberaalifeminismi

Osa artikkelisarjaa
Liberalismi
Historia Valistus
Suuntaukset Anarkistinen Arvo Feministinen Kansallinen Klassinen Konservatiivinen Kolmas tie Libertarismi Minarkismi Objektivismi Oikeistolainen Panarkismi Radikalismi Radikaali keskusta Vasemmistolainen Vihreä Sosiaalinen Uusi Uskonnollinen Juutalainen
Käsitteet Avoin yhteiskunta Demokratia Kansalaisoikeudet Kansan suvereniteetti Kirkon ja valtion ero Laissez-faire Mahdollisuuksien tasa-arvo Sukupuoli Laki Markkinatalous Nonaggressio Näkymätön käsi Sekularismi Spontaani järjestys Talous Vapaus Kauppa Lehdistö Markkinat Sananvapaus Uskonto Yhteiskuntasopimus Yksityisomaisuus Yövartijavaltio
Filosofit Arnold Aron Badawi Bastiat Bard Berlin Bremer Burke Čapek Cassirer Collingwood Condorcet Constant Croce Chydenius Emerson Forsskål Friedman Geijer Guizot Hayek Hobhouse Humboldt Kant Keynes Locke Martineau Mill Milton Mises Montesquieu Norberg Nordström Nozick Ortega Paine Priestley Popper Rand Rawls Ricardo Say Sen Smith Spencer Spinoza Staël Tingsten Tocqueville Turgot Voltaire Weber Wollstonecraft
Poliitikot Acton Ahlmark Artigas Broglie Cavour Cobden Deák Ekman Gladstone Havel Jefferson Jenkins Juárez Kennedy King Kossuth Lamartine Levski Lincoln Lloyd George Macaulay Madison Mazzini Mechelin Miljukov Mommsen Ohlin Pearson Rathenau Roosevelt Sarmiento Staaff Ståhlberg Venizélos
Järjestöt ja puolueet ALDE EDP CALD IHEU ILFRY Liberaali internationaali LYMEC Uudistuva Eurooppa -ryhmä Kansallinen Kokoomus RKP
Lisää aiheesta Antiautoritarismi Antifasismi Antikommunismi Egalitarismi Empirismi Humanismi Individualismi Anarkistinen Kapitalismi Piraattiliike Poliittinen keskusta Prakseologia Progressivismi Taloudellinen vapaus Utilitarismi

John Opien maalaama muotokuva Mary Wollstonecraftista noin vuodelta 1797.

John Stuart Mill noin vuonna 1870.

Liberaalifeminismi eli tasa-arvofeminismi on valistusajan Euroopassa syntynyt aate, jonka pyrkimyksenä on taata naisille samat oikeudet kuin miehille. Ajattelun perustana on valistuksen järkeen perustuva ihmiskäsitys. Järki tekee naisista ihmisiä, ja näin ollen naisille kuuluivat samat mahdollisuudet kuin miehille. Tunnetuimpia liberaalifeministisiä ajattelijoita olivat Mary Wollstonecraft ja John Stuart Mill.

Liberaalifeministisen käsityksen mukaan sukupuolet ovat perustavanlaatuisesti samankaltaisia ollessaan ihmisiä ja näin järjellisiä olentoja. Samaan aikaan sukupuolet on kuitenkin usein nähty taipumuksiltaan erilaisina niin, että naiset ja miehet sopeutuvat luonnostaan paremmin erityyppisiin tehtäviin.

1800-luvulla syntyi liberaalifeministinen naisasialiike, ensimmäisen aallon feministien liike, jonka tavoitteena oli tehdä naisista täysvaltaisia kansalaisia. Pyrkimyksiin kuuluivat muun muassa äänioikeuden saavuttaminen ja opiskelun turvaaminen jokaiselle naiselle. Aate pyrki muokkaamaan myös voimassa olevaa avioliittolakia, jonka mukaan avioitunut nainen oli velvollinen noudattamaan aviomiehensä tahtoa. Liikkeellä oli yhteyksiä rauhan- ja raittiusliikkeisiin, ja se otti aktiivisesti kantaa niin sanottuihin siveyskysymyksiin, kuten prostituutioon. Liike oli alkujaan keski- ja yläluokan liike, eikä se vastannut työväen tarpeisiin. Työläisnaiset järjestäytyivätkin työväenpuolueiden alaisuudessa.

Myöhemmät feministit ovat arvostelleet liberaalifeminististä ajattelua epäteoreettisuudesta ja siitä, että se ei tuo esiin tai näe sukupuolten välisiä valtasuhteita. Myös sitä on arvosteltu, että (miehiset) normit ovat vallitseva ja oikea tapa elää elämäänsä, eli naisten tulisi ’vaillisina’ pyrkiä pääsemään samalle tasolle miesten kanssa. Tämän vastakohtana on korostaa samanarvoisuutta: olemme erilaisia, emme huonompia, vaan samanarvoisia. Kummankaan arvot eivät siis ole tämän mukaan se yksi, ainoa ja oikea tapa hahmottaa maailmaa.