Adam Smith

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Adam Smith
Länsimainen filosofia
1700-luku
Adam Smith
Adam Smith
Syntynyt 16. kesäkuuta 1723
Kirkcaldy, Skotlanti,
Yhdistynyt kuningaskunta
Kuollut 17. heinäkuuta 1790 (67 vuotta)
Edinburgh, Skotlanti, Yhdistynyt kuningaskunta
Koulukunta klassinen liberalismi
Vaikutusalueet poliittinen filosofia, talous, moraalifilosofia
Tunnetut työt näkymätön käsi,
Kansojen varallisuus
Allekirjoitus AdamSmithsignature.png

Adam Smith, FRSA, (16. kesäkuuta (J: 5. kesäkuuta) 1723 Kirkcaldy, Skotlanti, Yhdistynyt kuningaskunta17. heinäkuuta 1790 Edinburgh, Skotlanti, Yhdistynyt kuningaskunta) oli skotlantilainen taloustieteilijä ja moraalifilosofi. Hän oli yksi skotlantilaisen valistuksen avainhahmoja. Smithiä pidetään nykyaikaisen taloustieteen isänä, vapaakaupan varhaisena kannattajana ja keskeisenä klassisena liberaalina. Hänen tunnetuin teoksensa on vuonna 1776 julkaistu Kansojen varallisuus.

Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Adam Smith oli nuorena heiveröinen poika, mutta opiskeli ahkerasti. Hän opiskeli sosiaalifilosofiaa Glasgow'n ja Oxfordin yliopistoissa. Valmistuttuaan hän toimi luennoitsijana Edinburghissa Skotlannissa ja työskenteli yhdessä David Humen kanssa valistusaikakaudella. Hänestä tuli Ison-Britannian arvostetuin filosofi Thomas Reidin ohella (molemmat olivat elinaikanaan jopa David Humea arvostetumpia) ja brittihallinto antoi Smithille mahdollisuuden valita virkansa vapaasti. Kaikkien hämmästykseksi Smith halusi itselleen tullimiehen viran.

Smith on haudattu Canongaten hautausmaalle Edinburghiin.

Ajatukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Moraalituntojen teoriassa (The Theory of Moral Sentiments, 1759) Smith esittää moraalifilosofisen tutkimuksen moraalista. Moraalin keskeinen osa on sympatia. Tekojen moraalisuuden luonnetta ja tasoa voidaan tutkia ulkopuolisen tarkastelijan toimesta. Smith katsoi moraalituntojen teorian pääteoksekseen.

Kansojen varallisuudessa (An Inquiry into the Nature and Causes of the Wealth of Nations, lyhyemmin The Wealth of Nations, 9. maaliskuuta 1776) Smith kuvaili ihmisten yksittäisten vapaaehtoisten vaihtokauppojen verkostoa eli markkinataloutta vastapainona silloin vallinneelle, kansalliseen sääntelyyn ja etuoikeuksiin perustuvalle merkantilismille (Smithin keksimä nimitys). Tosin muut valistusfilosofit olivat esittäneet samantapaisia ajatuksia aiemmin, suomalainen Anders Chydenius melkein täsmälleen samat ajatukset, ja moni muu samantapaisia vieläkin aiemmin. Siksi Smithin merkitys onkin ensisijaisesti popularisoinnissa: hänen kirjansa levisi laajalle ja vaikutti paljon. Smith tosin piti itseään ensisijaisesti moraalifilosofina ja vasta toissijaisesti taloustieteilijänä.

Adam Smithin patsas Edinburghissa

Smithin keksimä on muun muassa vertauskuva näkymätön käsi, joka "ohjailee" ihmisten toimintaa vapaassa taloudessa: teorian mukaan järkevät, omaa etuaan ajavat ihmiset hyödyttävät kaikkia pidemmällä aikavälillä, kun he eivät saa pakottaa toisia vaan voivat hyötyä näistä vain tarjoamalla näille vastapalveluksia (esimerkiksi rahaa tavarasta tai työstä). Eiväthän järkevät ei-pakotetut ihmiset osallistu mihinkään, mitä he eivät pidä vaivansa tai hintansa arvoisena, hän järkeili. Tällä perusteella hän vastusti taloudellisenkin toiminnan rajoituksia. Toisaalta Smithin näkymättömän käden tulkinta on moninaista ja osin tarkoitushakuistakin.

»Tukemalla mieluummin kotimaista kuin ulkomaista teollisuutta hän pyrkii pelkästään lisäämään omaa turvallisuuttaan, ja ohjaamalla tätä teollisuutta sillä tavalla, että se tuottaa mahdollisimman suuren tuloksen, hän tavoittelee pelkästään omaa etuaan, ja tällöin kuten monissa muissakin tapauksissa häntä ohjaa näkymätön käsi edistämään sellaisen tavoitteen saavuttamista, jolla ei ollut vähintäkään osaa hänen tarkoitusperissään. Yhteiskunta ei myöskään kärsi minkäänlaista vahinkoa siitä, ettei sillä ole ollut osuutta tässä eduntavoittelussa»
(Adam Smith, Kansojen varallisuus IV [1])

Yllämainittu sitaatti Smithin kirjoituksista on lähempänä protektionismia kuin vapaakauppaa. Joten on mielenkiintoinen kysymys paljonko nykyään Smithin ajatuksista on hänen alkuperäisistä ajatuksistaan etääntynyttä tulkintaa.

Smith kannatti vapaakauppaa samasta syystä kuin maiden sisäistäkin kauppaa: hän näki työjaon ja erikoistumisen periaatteen olevan hyödyllistä myös kansainvälisellä tasolla. Käytännön politiikassa Smith kannatti silti joitakin protektionistisia lakeja Britannian edun ajamiseksi.[2] Smith kuitenkin ajatteli, että pääomien liikkuvuus on sen verran vähäistä, että kaupan vapauttamisen hyödyt yhdessä maassa eivät koituisi toisten valtioiden asukkaiden hyödyiksi (tämän opin on puolestaan arveltu olleen vain taktinen keino käännyttää hallitsijoita vapaakaupan kannalle).

Poikkeuksena liberalismiinsa Smith kannatti Englannissa tuolloin vallinnutta korkosääntelyä. Hän kuitenkin muutti kantansa, kun filosofi Jeremy Bentham perusteli hänelle, miksi se olisi haitallista Smithin oman teoriansakin mukaan.[3]

Smith esittelee markkinoiden itseorganisoitumista muun muassa työvoimaesimerkin avulla. Työvoiman kysynnän noustessa palkat nousevat – kysyntää nostaa työnantajien erikoistuminen ja uusiin koneisiin investoiminen. Palkkojen noustessa kotitaloudet voivat hankkia parempaa ruokaa jolloin imeväis- ja lapsikuolleisuus laskee, joka kasvattaa työvoiman määrää, joka taas alentaa palkkoja työvoiman tarjonnan lisääntyessä. Smithin aikakaudella 10-vuotias osallistui työntekoon, lapsikuolleisuus oli suurta, ei ollut yhteiskunnallisia lakeja, melkein kaikki ammattiliitot olivat kiellettyjä ja kaikkein suurimpana ongelmana oli se että suuri enemmistö ihmisistä oli hyvin köyhiä. [4].

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Lönnfors Per-Erik: Pelastakaa maailma - polttakaa taloustieteen oppikirjat, s. 90. Juva: WSOY, 1999. ISBN 951-9387-60-9.
  2. Cole, Ken et al.: Why Economists Disagree: The Political Economy of Economics.
  3. Steinberg, Jeffrey: The Bestial British Intelligence Of Shelburne and Bentham The Executive Intelligence Review. April 15, 1994. Viitattu 17.3.2010.
  4. Robert Heilbroner ja Lester Thurow: Economics explained. 4. painos, 240 sivua. Touchstone, 1998. ISBN 0-684-84641-1.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • O’Rourke, P. J.: Adam Smithin Kansojen varallisuus. (On the wealth of nations: Books that changed the world, 2006). Suom. Mikko Metsämäki. Helsingissä: Ajatus, 2008. ISBN 978-951-20-7444-0.
  • Smith, Adam: Kansojen varallisuus: Tutkimus sen olemuksesta ja tekijöistä. 1, Ensimmäinen nide. (An inquiry into the nature and causes of the wealth of nations, 1776.) Suomentanut sekä Adam Smithin elämäkerralla ynnä E. Cannanin mukaan selityksillä varustanut Toivo T. Kaila. Sivistys ja tiede 93. Porvoo: WSOY, 1933.
  • Smith, Adam: Ihmisen niistä luonteenpiirteistä, jotka voivat vaikuttaa muiden onneen ja menestykseen. Suom. Matti Norri. Helsinki: Kautelaari, 1999. ISBN 952-91-1824-4.
  • Smith, Adam: Moraalituntojen teoria. (The theory of moral sentiments, 1759). Suom. Matti Norri. Helsinki: Kautelaari, 2003. ISBN 952-99141-1-3.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wikiaineisto
Wikiaineistossa on lähdetekstiä aiheesta:
Author:Adam Smith (englanniksi)
Wikiquote-logo-en.svg
Wikisitaateissa on kokoelma Adam Smith -sitaatteja.