Teollisuusyhteiskunta
Wikipedia
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä tai viitteitä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia lähteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa. |
Teollisuusyhteiskunta eli teollinen yhteiskunta tarkoittaa nykyaikaista yhteiskuntaa, jossa tavarat valmistetaan teollisesti – suuressa mittakaavassa ja nopealla tahdilla tehtaissa ulkoisia energianlähteitä hyödyntäviä tuotantovälineitä käyttäen. Teollisuusyhteiskunnan ja sitä edeltäneen maatalousyhteiskunnan välillä ratkaiseva ero on maatalouden pieni merkitys bruttokansantuotteessa ja työvoiman osuudessa, mikä johtuu maatalouden koneistumisesta ja teollisuus- ja palvelualojen suuresta kasvusta.
Teollisuusyhteiskunnan työpaikoista suuri osa on teollisuudessa ja bruttokansantuotteesta iso osa muodostuu teollisuustuotannosta. Sen lisäksi suuri osa työpaikoista on palvelualoilla ja iso osa bruttokansantuotteesta muodostuu palveluista, koska koneet vapauttivat ihmiset käyttämään palveluita, ihmiset muuttivat palveluita tarjoaviin kaupunkeihin ja monia palveluita tarvitaan jo itsessään tuotantovälineiden ja teollisten tuotteiden vuoksi.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Historia
Teollisuusyhteiskunta sai alkunsa teollisesta vallankumouksesta, kun James Watt keksi höyrykoneen vuonna 1769. Höyrykone mahdollisti aivan uuden energialuokan käytön ihmisen avuksi. Myöhemmin polttomoottorit ja sähköenergia lisäsivät edelleen ihmisen käytössä olevaa energiamäärää. Teollisuusyhteiskunnalle tunnusomaista on työn tekeminen ihmisvoiman sijaan energianlähdettä käyttävällä koneella.
[muokkaa] Ajan henki
Teollisuusyhteiskunnan suuret energialuokat mahdollistavat fyysisesti kookkaiden ja painavien kappaleiden rakentamisen ja kuljettamisen nopeasti. Mekaniikan toisen peruslain mukaan suuren massan liikuttaminen nopeasti vaatii paljon energiaa. Teollisuusyhteiskunnalle tyypillistä maisemaa ovat suurkaupungit ja niiden suuret rakennukset, vilkas ja nopea liikenne, suuret laivat ja satamat, rautatiet ja junat, tehtaat ja niiden savupiiput, suuret kaivokset, suuret voimalaitokset ja voimalinjat.
Teollisuusyhteiskunnan pohja oli tieto, tiede. Tiedemiehet tulkitsivat olemassaolon rakennetta ja antoivat selityksen arkielämän ilmiöille. Esimerkiksi sairaus oli bakteerien tai virusten aiheuttama elimistön epätasapainotila.
Teollisuusyhteiskunnassa tuotteet tehdään koneilla ja liukuhihnalla massatuotantona.
Teollisuusyhteiskuntaa luonnehtii kasvava monimutkaisuus, muutos, kasvava käsitteellisyys ja luonnon riisto. Teollisuusyhteiskunnan vaikuttaminen perustui pääosin talouteen, hyvinvointiin. Teollisuusyhteiskunta on valtiollinen ja valtiota suurempi kysymys. Liittokunnat ja kulttuurit ovat siinä tärkeitä.
[muokkaa] Politiikka
Teollisuusyhteiskunnassa on alusta alkaen kritisoitu teollisuustuotannon aiheuttamia ongelmia: perinteisesti sen synnyttämää eriarvoisuutta ja teollisuustyön luonnetta, mutta myös erityisesti nykyään sen aiheuttamia ympäristöongelmia. Lisäksi on esiintynyt kehityskritiikkiä, esimerkiksi 1800-luvun alussa luddiitit eivät halunneet koneiden vievän ihmisten työpaikkoja.
Historiassa ei ole niinkään kiistelty teollisuustuotannon tarpeesta, vaan siitä kuka omistaa tuotantovälineet. Kapitalismin mukaan tehtaanomistajien tulee omistaa tuotantovälineet ja tämä onkin ollut vallitseva käytäntö teollisuusyhteiskunnan alusta alkaen. Sosialismin mukaan tehtaanomistajien sijaan valtion pitäisi omistaa tuotantovälineet. Pierre-Joseph Proudhonin kehittämän mutualismin mukaan tehtaanomistajien sijaan työntekijöiden pitäisi omistaa tuotantovälineet yhdessä. Proudhonin anarkististen ajatusten pohjalta syntyi myöhemmin ammattiyhdistystoimintaa kannattava syndikalismi.
Nykyään ajatukset tuotantovälineiden yhteisomistuksesta on lähes hylätty, eikä monikaan vasemmistolainen puolue kannata tuotantovälineiden yhteisomistusta. Sen sijaan demokratian aikakaudella vasemmisto kannattaa tasaisempaa tulonjakoa tulonsiirtojen kautta. Sosiaalidemokratia on yksi suosituimmista vasemmistolaisista suuntauksista esim. Suomessa, Ruotsissa ja Saksassa. Maatalous- ja maaseutuväestön kannattamat agraaripuolueet ovat menettäneet suuren osan maatalouspainotteisuudestaan kun maataloudessa tarvittavan työvoiman määrä on vähentynyt. Ympäristöliike eli vihreä liike korostaa ympäristönakökulmaa ja esittää yleisesti teollisuuden, erityisesti vesivoimaloiden rakentamisen, kritiikkiä.
[muokkaa] Tulevaisuus
Teollisuusyhteiskunta muuntuu ns. teollisuusmaissa jatkuvasti deindustrialisaation seurauksena kohti palveluyhteiskuntaa. Monien käsitysten mukaan palveluyhteiskunnan nähdään muuttuvan edelleen tietoyhteiskunnaksi. Joidenkin mukaan teollisuusyhteiskuntaa tulee seuraamaan monimutkaisemman yhteiskunnan – jota tietoyhteiskunta edustaa – sijaan yksinkertaisempi yhteiskunta. Tällainen yksinkertainen yhteiskunta nähdään usein paluuna ympäristön uusiutumiskyvyn asettamissa rajoissa toimivaan maatalousyhteiskuntaan.
