Lauhdevoimalaitos

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Lauhdevoimalaitos on voimalaitos, jossa tuotetaan sähköenergiaa polttoainetta polttamalla. Sekä sähköä että lämpöä tuottavaa voimalaitosta kutsutaan vastapainevoimalaitokseksi. Tavallisesti lauhdevoimalaitokset ovat suuria halpaa polttoainetta polttavia nk. peruskuormalaitoksia. Myös ydinvoimalaitokset ovat lauhdevoimalaitoksia, mutta yleensä ne erotetaan polttoaineella toimivista voimaloista.

Polttoaineet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lauhdevoimalaitokset optimoidaan pelkkään sähköntuotantoon. Laitokset tehdään yleensä suuriksi sillä silloin kalliit lisäkomponentit sähköntuotannonhyötysuhteen parantamiseksi tulevat kannattavaksi. Suuritehoisten laitosten polttoaineena käytetään halpoja polttoaineita, lähinnä kivihiiltä.lähde? Turvelauhdevoimalaitokset ovat harvinaisia eikä uusiutuvia polttoaineita käyttäviä lauhdevoimalaitoksia ole rakennettu toistaiseksi lainkaan, sillä niiden polttamisen vaatima polttotekniikka ei sovellu suurille tehoille yhtä hyvin kuin hiilelle soveltuva pölypoltto.lähde?

Toimintaperiaate[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Syöttövesipumpulla paineistettu vesi höyrystetään ja tulistetaan höyrykattilassa. Höyryllä pyöritetään turbiinia, joka pyörittää sähkövirtaa synnyttävää generaattoria. Höyry paisutetaan (paine laskee) jopa noin 0,02 baariin. Näin matalassa paineessa höyry tiivistyy vasta alle 20 °C:een lämpötilassa. Höyry lauhdutetaan esimerkiksi Suomessa lauhduttimella luonnonvesistöön, lämpimämmillä alueilla käytetään lauhdutustorneja, joilla höyry lauhdutetaan ilmaan. Lauhdevoimalaitoksen nimi tulee tästä lauhduttimesta.

Sähkön tuotannon maksimoimiseksi lauhdevoimaloissa käytetään muun muassa välitulistusta ja syöttöveden esilämmitystä väliottohöyryllä. Sähköntuotannon ja samalla koko laitoksen hyötysuhteeksi saadaan korkeintaan 44 %.