Klotar I

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Merovingien dynastia
Kaikkien frankkien kuninkaat
Neustrian kuninkaat
Austrasian kuninkaat
Faramund 410426
Clodio 426447
Merovech 447458
Kilderik I 458481
Klodvig I 481511
  Kildebert I 511558
  Klotar I 511561
  Klodomir 511524
  Teoderik I 511534
    Teodebert I 534548
    Teodebald 548555
Klotar I 558561
  Karibert I 561567
  Kilperik I 561584
    Klotar II 584629
  Guntram 561592
    Kildebert II 592595
    Teoderik II 595613
    Sigebert II 613
  Sigebert I 561575
    Kildebert II 575595
    Teodebert II 595612
    Teoderik II 612613
    Sigebert II 613
Klotar II 613629
  Dagobert I 623629
Dagobert I 629639
  Karibert II 629632
    Kilperik 632
  Klodvig II 639657
    Klotar III 657673
    Teoderik III 673
    Kilderik II 673675
    Teoderik III 675691
  Sigebert III 634656
     Kildebert Adoptivus      656661
    Klotar III 661662
     Kilderik II 662675
     Klodvig III 675676
     Dagobert II 676679
Teoderik III 679691
Klodvig IV 691695
Kildebert III 695711
Dagobert III 711715
Kilperik II 715720
  Klotar IV 717719
Teoderik IV 721737
Kilderik III 743751

Klotar I, lisänimeltään "Le Vieux" eli "Vanha" (Chlothar tai Chloderic, n. 497561) oli frankkien kuningas, joka kuului merovingien hallitsijasukuun. Klotar oli Soissonsin (511–561), Orléansin (532–561), Burgundin (534–561) ja Austrasian kuningas (555–561). Vuosina 558–561 hän oli lopulta koko frankkien valtakunnan kuningas. Klotar oli yksi Klodvigin neljästä pojasta, joiden kesken frankkien valtakunta jaettiin Klodvigin kuoleman jälkeen. Muut olivat Kildebert I, Klodomir ja Teoderik I.[1]

Klodvigin kuoltua 511 valtakunta jaettiin neljään osaan hänen poikiensa kesken. Klotar asettui Soissonsiin. Kunnianhimoinen Klotar alkoi pian suunnitella hallintoalueensa laajentamista.

Klotar I

Klotarilla oli osuus veljensä Klodomirin lasten murhassa 524. Klotar osallistui useisiin sotaretkiin burgundeja vastaan ja otti haltuunsa Grenoblen, Dien ja useita muita kaupunkeja, kun burgundien valtakunta hävitettiin 534. Visigoottien jätettyä Provencen frankeille Klotar valtasi Orangen, Carpentrasin ja Gapin. Vuonna 531 hän hyökkäsi veljensä Teoderikin kanssa thüringeniläisiä vastaan ja 542 Kildebertin kanssa Espanjassa olevia visigootteja vastaan. Kun Teoderikin pojanpoika Teodebald kuoli 555, valtasi Klotar Teodebaldin hallitseman alueen. Kildebertin kuoltua 558 Klotarista tuli koko Gallian valtias.

Klotar hallitsi myös suurta osaa nykyisen Saksan alueesta, teki sotaretkiä Sachseniin ja pakotti saksit maksamaan jonkin aikaa veroa itselleen. Klotarin hallintokauden loppuaikoja sävyttivät Klotarin ja hänen poikansa Chramnin väliset erimielisyydet. Lopulta Klotar saarsi kapinallisen poikansa Bretagnessa ja sytytti palamaan rakennuksen, jossa Chramn oli perheineen piilossa. Klotar katui tekoaan ja matkusti Toursiin pyytämään Pyhältä Martinukselta syntejään anteeksi. Myöhemmin samana vuonna hän kuoli Compiègnessa.

Puolisot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Ingonde
  • Haregonde/Aregund
  • Chunsina/Gunsine
  • Radegonde
  • Gondiuque
  • Waldrade[1]

Lapset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Miroslav Marek: Merovingians Genealogy.eu. Viitattu 9.1.2013. englanti