Kildebert I

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Merovingien dynastia
Kaikkien frankkien kuninkaat
Neustrian kuninkaat
Austrasian kuninkaat
Faramund 410426
Clodio 426447
Merovech 447458
Kilderik I 458481
Klodvig I 481511
  Kildebert I 511558
  Klotar I 511561
  Klodomir 511524
  Teoderik I 511534
    Teodebert I 534548
    Teodebald 548555
Klotar I 558561
  Karibert I 561567
  Kilperik I 561584
    Klotar II 584629
  Guntram 561592
    Kildebert II 592595
    Teoderik II 595613
    Sigebert II 613
  Sigebert I 561575
    Kildebert II 575595
    Teodebert II 595612
    Teoderik II 612613
    Sigebert II 613
Klotar II 613629
  Dagobert I 623629
Dagobert I 629639
  Karibert II 629632
    Kilperik 632
  Klodvig II 639657
    Klotar III 657673
    Teoderik III 673
    Kilderik II 673675
    Teoderik III 675691
  Sigebert III 634656
     Kildebert Adoptivus      656661
    Klotar III 661662
     Kilderik II 662675
     Klodvig III 675676
     Dagobert II 676679
Teoderik III 679691
Klodvig IV 691695
Kildebert III 695711
Dagobert III 711715
Kilperik II 715720
  Klotar IV 717719
Teoderik IV 721737
Kilderik III 743751

Kildebert I (noin 49723. joulukuuta 558) oli merovingien kuningashuoneeseen kuulunut frankkien kuningas ja yksi Klodvigin neljästä pojasta.[1] Muut olivat Klotar I, Klodomir ja Teoderik I.

Klodvigin kuoltua vuonna 511 frankkien valtakunta jaettiin neljään osaan Klodvigin poikien kesken. Kildebert sai pääkaupungikseen Pariisin, ja hän hallitsi alueita, jotka ulottuivat lännessä Englannin kanaaliin ja pohjoisessa Somme-joelle.

Kildebert I:n patsas Louvressa

Kildebertin valtakausi oli sotaisaa aikaa. Hän osallistui vuonna 523 frankkien Burgundia vastaan suunnatulle sotaretkelle. Seuraavana vuonna Klodomir kaatui Vezeroncen taistelussa ja Klodomirin lapset murhautettiin. Sen jälkeen Kildebert otti haltuunsa Chartresin ja Orléansin. Kildebert osallistui myös vuosina 532 ja 534 uusiin sotaretkiin burgundeja vastaan.

Vuonna 531 Kildebert hyökkäsi sisarensa Chrotildan pyynnöstä visigoottien kuningasta Amalarikia vastaan. Amalarik joutui vetäytymään Barcelonaan, jossa hänet murhattiin. Kildebert marssi Espanjaan uudestaan vuonna 542 ja sai tällä retkellä sotasaaliiksi Pyhän Vincentin tunikan. Hän vei pyhäinjäännöksen Pariisiin ja perusti Saint-Germain-des-Présiin luostarin, jossa tunikaa säilytetään.

Kildebert kuoli vuonna 558, ja hänet haudattiin perustamaansa luostariin.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Miroslav Marek: Merovingians Genealogy.eu. Viitattu 21.11.2010. englanti