Burgundit

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Burgundit olivat itägermaaneihin kuuluva kansa, joka on saattanut alun perin olla kotoisin Skandinaviasta. Heidän alkuperäinen kotimaansa oli Itämeren etelärannoilla, ja Bornholmin saari on saanut nimensä heidän mukaansa. He muuttivat 100-luvulla Veikselin jokilaaksoon. Gepidit kuitenkin ahdistelivat burgundeja ja pakottivat nämä muuttamaan länteen Rooman valtakunnan rajoille. Vuonna 406 burgundit tunkeutuivat vandaalien ja alaanien jäljessä Galliaan ja perustivat ensimmäisen voimakkaan kuningaskuntansa, joka laajentui 400-luvulla Reinin länsirannoille ja Geneve-järven lähistölle. He saivat sittemmin myös Rooman foederatin aseman. [1]

Aluksi Rooma koki burgundit uhkaksi ja onnistui yllyttämään hunnit burgundien kimppuun. Hunnit hävittivätkin burgundien valtakunnan. Nämä tapahtumat innoittivat sittemmin Nibelungein laulun sepittäjiä.

Roomalainen sotapäällikkö Aëtius antoi 440-luvulla burgundeille luvan asettua Rhônen yläjuoksulle. Burgundit myös olivat Aëtiuksen liittolaisina Katalaunien kenttien taistelussa.

Länsi-Rooman heikentyessä 400-luvun loppupuoliskolla burgundit laajensivat alueitaan, ja ottivat pääkaupungikseen Lyonin. Tämä burgundien toinen valtakunta saavutti huippunsa kristityn kuningas Gundobadin aikana. Hän kokosi burgundien lait kahdeksi lakikokoelmaksi, burgundeja koskevaksi Lex Gundobadaksi ja gallialais-roomalaisia alamaisia koskevaksi Lex Romana Burgundionumiksi. Vuonna 500 saalilaiset frankit hyökkäsivät kuninkaansa Klodvigin johdolla burgundien valtakuntaan. Seuraavina vuosikymmeninä frankit hyökkäilivät toistuvasti burgundien kimppuun. Lopullisen tappion burgundit kärsivät 534 ja heidän valtakuntansa liitettiin frankkien valtakuntaan.[1]

Burgundit antoivat nimen myöhemmälle Burgundin herttuakunnalle ja alueelle.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Burgundy Encyclopaedia Britannica Online Academic Edition. Encyclopædia Britannica Inc. Viitattu 7.10.2014.