Foederati

Foederati on latinankielinen termi, joka tarkoitti Rooman valtakunnassa liittolaisia, jotka eivät olleet Rooman siirtokuntia tai joilla ei ollut Rooman kansalaisuutta. Nimitys on peräisin sanasta foedus ’sopimus’. Useat germaaniheimot olivat Rooman foederateja.

Rooman valtakunta oli loppuaikoinaan täysin riippuvainen foederati-joukkojen avusta. Kun Attilan johtamat hunnit lyötiin vuonna 451 Katalaunien kenttien taistelussa, muodostivat foederati-joukot – muun muassa visigootit ja alaanit – puolet roomalaisten vahvuudesta.

Foederati-joukkoja käytettiin vielä 500-luvulla Itä-Rooman keisari Justinianus I:n aikana, mutta termin merkitys muuttui joskus 400-luvun aikana. Aikalaishistorioitsija Prokopios kertoi, että hänen aikanaan kuka tahansa saattoi liittyä foederati-joukkoihin, mutta ei kertonut asiasta tarkemmin. Jotkut lait Codex Iustinianuksessa viittaavat siihen, että foederati-joukot kuuluivat nyt tavalliseen armeijaan.

Katso myös

• Auxilia-joukot

Lähteet

• Southern, Pat & Dixon, Karen R.: The late Roman army. Routledge, 1996. ISBN 9780713470475. (englanniksi)