Merovech

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Merovingien dynastia
Kaikkien frankkien kuninkaat
Neustrian kuninkaat
Austrasian kuninkaat
Faramund 410426
Clodio 426447
Merovech 447458
Kilderik I 458481
Klodvig I 481511
  Kildebert I 511558
  Klotar I 511561
  Klodomir 511524
  Teoderik I 511534
    Teodebert I 534548
    Teodebald 548555
Klotar I 558561
  Karibert I 561567
  Kilperik I 561584
    Klotar II 584629
  Guntram 561592
    Kildebert II 592595
    Teoderik II 595613
    Sigebert II 613
  Sigebert I 561575
    Kildebert II 575595
    Teodebert II 595612
    Teoderik II 612613
    Sigebert II 613
Klotar II 613629
  Dagobert I 623629
Dagobert I 629639
  Karibert II 629632
    Kilperik 632
  Klodvig II 639657
    Klotar III 657673
    Teoderik III 673
    Kilderik II 673675
    Teoderik III 675691
  Sigebert III 634656
     Kildebert Adoptivus      656661
    Klotar III 661662
     Kilderik II 662675
     Klodvig III 675676
     Dagobert II 676679
Teoderik III 679691
Klodvig IV 691695
Kildebert III 695711
Dagobert III 711715
Kilperik II 715720
  Klotar IV 717719
Teoderik IV 721737
Kilderik III 743751

Merovech (Meroveus tai Merovius, 411458) oli saalilaisten frankkien päällikkö tai kuningas vuosina 448–458. Hänestä lähtenyttä ensimmäistä frankkien kuningassukua on myöhemmin kutsuttu merovingeiksi. Heidän hallitusaikaansa puolestaan kutsutaan merovingiajaksi.

Merovech kuvattuna 1700-luvun mitaliin.

Merovech on merovingien dynastian kolmas jäsen, tosin hivenen vähemmän tarunomainen kuin hänen kaksi edeltäjäänsä, hänen isänsä Clodio (395–448) ja isoisänsä Faramund. Tiedot Merovechin syntymästä ovat hyvin ristiriitaisia. Jonkinlaiseen faktaan perustuen häntä pidetään Clodion poikana ja toisen teorian mukaan hän kuului ainakin samaan sukuun. Fredegarin Frankkien historia kertoo väitetyn, että hänen äitinsä oli meressä uimassa kun Neptunuksen merihirviö hyökkäsi hänen äitinsä kimppuun ja että Merovech olisi näin saanut alkunsa. Olipa hän sitten Clodion poika tai merihirviön (Quinotaurus, joka oli puoliksi vuohi ja puoliksi kala) jälkeläinen, hänen johdostaan Fredegarin mukaan frankkien kuninkaita kutsuttiin merisyntyisiksi. Totta kuitenkin on, että Merovech-niminen päällikkö ja kuningas hallitsi saalilaisia frankkeja.

Suuri osa historioitsijoista on yksimielisiä siitä, että Merovech johti frankkien armeijaa, liittolaisinaan galloromaanit ja muut germaanit, verisessä Katalaunien kenttien taistelussa vuonna 451, lähellä nykyisiä Châlon-en-Champagnen ja Troyesin kaupunkeja. Taistelussa roomalaisen Aëtiuksen johtamat joukot voittivat Attilan, joka joutui vetäytymään kohden itäisempää Eurooppaa. Eräiden tietojen ja näkemysten mukaan Aëtiuksen liittolainen olisi kuitenkin ollut goottien Theoderik.

Tämä taistelu sinetöi lopullisesti frankkien heimon asettumisen Gallian pohjoisosaan, johon romahtamassa ollut Länsi-Rooman keisarikunta heidät suuremmitta vastustuksitta asukkaiksi hyväksyi.

Merovech, joka näin oli antanut heimolleen uuden asuma-alueen ja josta oli tietämättään tullut uuden dynastian perustaja, kuoli kymmenen vuoden hallitsemisen jälkeen vuonna 457. Merovechin poika Kilderik I seurasi isäänsä valtaistuimelle.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]