Neustria
Neustria (”Länsimaa”) oli 500–700-luvuilla frankkien valtakunnan läntinen osa. Se oli itsenäinen kuningaskunta, jonka pääkaupunkina oli Soissons. Neustria muodostui vuonna 511, kun valtakunta jaettiin Klodvigin kuoltua tämän poikien kesken.
Loputtomat sukusodat alkoivat heikentää merovingikuninkaiden vaikutusvaltaa 600-luvulla, ja todellista valtaa alkoivat käyttää niin Neustriassa kuin Austrasiassakin major domukset, mahtavat käskynhaltijat. [1]
Vuonna 687 Austrasian major domus Pipin Heristalilainen löi Neustrian joukot ja yhdisti valtakunnan itäiset ja läntiset osat. Karolingien kuningashuoneen aikana Austrasia, Neustria ja Burgundi yhdistettiin yhden kuninkaan hallitsemaksi valtakunnaksi, ja Neustria itsenäisenä alueena lakkasi vähitellen olemasta.
[muokkaa] Neustrian kuninkaat
- Kildebert I (511–558)
- Klotar I (558–561)
- Karibert I (561-567)
- Kilperik I (561-584)
- Klotar II (584–629)
- Dagobert I (629–639)
- Klodvig II (639-658)
- Klotar III (658-673)
- Teoderik III (675-691)
- Klodvig IV (691–695)
- Kildebert III (695–711)
- Dagobert III (711–715)
- Kilperik II (715–721)
- Teoderik IV (721–737)
- Kilderik III (743–751)
[muokkaa] Lähteet
- Heikki Kirkinen: Otavan suuri maailmanhistoria. Osa 7. Kustannusosakeyhtiö Otava 1984. ISBN 951-1-07689-2.
[muokkaa] Viitteet
- ↑ Kirkinen: Otavan suuri maailmanhistoria 1984, s. 62
Sivulta puuttuu