Oluttupavallankaappaus

Wikipedia

Oluttupavallankaappaus
Hitlerin kapinallisia Münchenin raatihuoneen edustalla
Päivämäärä: 8.–9. marraskuuta 1923. Paikka: München Lopputulos: Vallankaappaus epäonnistui, Adolf Hitler tuomittiin oikeudessa vankilaan ja NSDAP hajosi.
Taistelijat
NSDAP	Reichswehr Baijerin valtiopoliisi .
Komentajat
Adolf Hitler Ernst Röhm Erich Ludendorff	Otto von Lossow Hans von Seisser
Vahvuudet
2000	100
Tappiot
16	4 poliisia

Natsipuolueen kokous Münchenin Bürgerbräukellerissä 1923.

Oluttupavallankaappaus (saks. Hitlerputsch, Hitler-Ludendorff-Putsch ja Bierhalle-putsch) oli Adolf Hitlerin johtaman natsipuolueen vallankaappausyritys Saksan Münchenissa 8.–9. marraskuuta 1923.

Baijerin pääkaupungissa Münchenissä oli ollut poliittisesti vilkasta aina ensimmäisen maailmansodan loppuvaiheista asti. Ääriliikkeiden voimistuessa tasavaltaa kannattaneen kansanosan ääni jäi pimentoon. Kaupungissa oli separatisteja, jotka kannattivat Baijerin erottamista Saksasta ja jotkut jopa halusivat liittää osavaltion Itävaltaan. Kommunistit halusivat Baijerin yhtyvän maailmanvallankumoukseen. Myös äärioikeisto oli muodostanut omia ryhmiään, joista 1920-luvun alussa Adolf Hitlerin johtama natsipuolue NSDAP keräsi nopeimmin kannatusta.

[muokkaa] Triumviraatti

Pääartikkeli: Baijerin triumviraatti

Vuonna 1923 Baijerin pääministeri Eugen Ritter von Knilling nimitti Gustav Ritter von Kahrin valtionkomissaariksi diktaattorin valtaoikeuksilla. Kahr muodosti triumviraatin yhdessä Baijerin valtionpoliisin päällikön eversti Hans von Seisserin ja armeijan kenraalin Otto von Lossowin kanssa. Triumviraatti vastusti natseja periaatteessa, mutta käytännössä joutui ottamaan heidät huomioon poliittisena tekijänä. Triumviraatti kaavaili yhdessä Adolf Hitlerin ja marsalkka Erich Ludendorffin johtamien natsien kanssa vallankaappausta ja uuden hallituksen muodostamista. Hitler ei ollut kuitenkaan tyytyväinen triumviraatin ehdotuksiin kaappauksen jälkeisestä vallanjaosta. Triumviraatti riitaantui Berliinin kanssa ja alkoi suunnitella vallankaappausta koko maassa. Uusissa suunnitelmissa natseille jäi vähemmän sijaa ja Kahrin johtama triumviraatti otti etäisyyttä Hitleriin.

[muokkaa] Vallankaappaus

Olutvallankaappauksen katunäkymä Marieplatzilla

Hitlerin suuresti ihailema fasistijohtaja Benito Mussolini kaappasi vallan Italiassa vuonna 1922. Inspiroituneena Mussolinin menestyksestä hän päätti ottaa vallankaappauksen johdon omiin käsiinsä. Hänen luonteeseensa kuului päätöksenteon venyttäminen, mutta tällä kertaa hän pani kaiken impulsiivisesti yhden kortin varaan.^[1]

Osavaltiohallinnon johtajan Gustav Ritter von Kahrin pitäessä suurta kokousta müncheniläisessä oluttuvassa Bürgerbräukellerissä Hitler hälytti SA:n piirittämään talon ja keskeytti kokouksen tarkoituksenaan pakottaa triumviraatti toimimaan natsijohtoisen vallankaappauksen puolesta.^[1]

Hitlerin poistuessa vartijaksi jäi kenraali Erich Ludendorff, jonka hyväuskoisuuden vuoksi triumviraatti pääsi pakenemaan ja hälyttämään armeijan vallankaappaajia vastaan. Natsit kokoontuivat mielenosoituskulkueeseen, jonka marssin aseistautunut poliisi keskeytti. Seuranneessa tulituksessa Hitler loukkaantui henkivartijansa vetäessä hänen käsivartensa sijoiltaan. 16 SA-miestä kuoli ja suuri osa natsijohtajista pakeni maasta tai pidätettiin seuraavina päivinä.^[2] Hitler pakeni Ernst ja Helene Hanfstaenglin huvilaan, jossa Helene kertomansa mukaan esti Hitleriä ampumasta itseään.^[1]

[muokkaa] Oikeudenkäynti

Oikeudenkäynnissä syytettyinä olevia. Vasemmalta: Heinz Pernet, Dr. Friedrich Weber, Wilhelm Frick, Hermann Kriebel, Erich Ludendorff, Adolf Hitler, Wilhelm Brückner, Ernst Röhm ja Robert Wagner.

Hitlerin oikeudenkäynti venyi pitkäksi, mutta natsit saivat heitä sympatisoineelta tuomarilta rikoksen laatuun nähden vain vähäiset tuomiot. Hitler sai lisäksi tuoda poliittisia ajatuksiaan julki kansainvälisen median seuratessa aitiopaikalta. Huhtikuussa 1924 hänet tuomittiin viideksi vuodeksi vankeuteen, mutta ehdonalaisuutta hän saattoi hakea jo puolen vuoden kuluttua.^[1]

Jälkeenpäin Kahr toimi Baijerin oikeusistuimen puheenjohtajana muutaman vuoden, kunnes vetäytyi eläkkeelle. Kesäkuun 30. 1934, pitkien puukkojen yönä, Kahr kaapattiin ja murhattiin SS-miesten toimesta kostona toiminnasta natseja vastaan oluttupavallankaappauksen yhteydessä.

[muokkaa] Lähteet

• Louis L. Snyder: Encyclopedia of the Third Reich. Wordsworth Editions, 1998. ISBN 1-85326-684-1.
• John Toland: Hitler. Wordsworth Editions, 1976. ISBN 1-85326-676-0.

[muokkaa] Viitteet

Vallankaappausyrityksen muistolle natsi-Saksassa 1935 julkaistu postimerkki.