Enklaavi

Wikipedia
Ohjattu sivulta Eksklaavi
Loikkaa: valikkoon, hakuun
C on A:n enklaavi ja B:n eksklaavi.
C on B:n eksklaavi mutta ei A:n enklaavi, koska sillä on myös yhteistä rajaa D:n kanssa.

Enklaavi on maantieteen käsite, joka tarkoittaa hallinnollista aluetta tai sen osaa, joka on kokonaan tai suurimmaksi osaksi toisen vastaavan hallinnollisen alueen ympäröimä.[1] Eksklaavi puolestaan on hallinnollisen alueen osa, joka on maantieteellisesti siitä erillinen ja toisen hallinnollisen alueen ympäröimä.[2] Jos enklaavi on osa jotakin suurempaa kokonaisuutta, se on myös eksklaavi.

Enklaaveja ja eksklaaveja esiintyy hallinnollisen aluejaon eri tasoilla: niitä voi olla niin valtioilla, kunnilla kuin kiinteistöilläkin.

Enklaavit ovat eräänlainen maanjaon kummajainen, ja niitä on olemassa historiallisista, poliittisista sekä maantieteellisistä syistä. Valtioiden tapauksessa ilmenee myös muunlaisia hankaluuksia esimerkiksi postimuodollisuuksissa, sähkönjakelussa ja kulkuoikeuksissa.

Enklaavit ja eksklaavit Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Monet Suomen kaupungit ja kauppalat ovat aikaisemmin olleet enklaaveina niitä ympäröivän kunnan, ns. reikäleipäkunnan sisällä. Näiden kuntien nimi oli yleensä kaupungin nimen genetiivi + sana maalaiskunta. Viime vuosikymmeninä tehdyissä kuntaliitoksissa sellaiset on kuitenkin tavallisesti liitetty kokonaan keskellä sijaitsevaan kaupunkiin.

Vanhastaan olemassa olleista enklaavin muodostavista kunnista on Suomessa jäljellä enää vain Kauniainen, joka on enklaavina Espoon sisällä. Toisen enklaavin Suomessa muodostaa Enonkoski, josta tuli enklaavi, kun ensin vuonna 2009 Savonranta liitettiin Savonlinnaan, ja ettei Savonrannan alueesta tällöin olisi tullut eksklaavia, liitettiin samalla kapea maastokaista Enonkosken pohjoisrajalta Savonlinnaan. Kun sitten Enonkosken eteläinen naapuri Kerimäki vuonna 2013 liitettiin myös Savonlinnaan, jäi Enonkoski kokonaan Savonlinnan ympäröimäksi. Vastaavalla tavalla liitettiin Hattulasta vuonna 2009 kapea maakaistale, jotta Hämeenlinnaan liitetyn Kalvolan alueesta ei olisi muodostunut eksklaavia. Hattulasta ei kuitenkaan tällöin tullut Hämeenlinnan enklaavia, koska sen rajanaapurina pohjoisessa oli myös liitokseen osallistumaton Valkeakoski.

Kokonaisen entisen kunnan laajuinen eksklaavi muodostui vuonna 2013 entisen Vähänkyrön kunnan alueesta, kun Vähänkyrön kunta liitettiin Vaasaan, eikä kunnilla ollut yhteistä rajaa eikä osakuntaliitosta yhteisen rajan aikaansaamiseksi ryhdytty enää tässä tapauksessa toteuttamaan.

Moniin Suomen kuntiin on lisäksi vanhastaan kuulunut pieniä erillisiä alueita kunnan varsinaisen alueen ulkopuolella. Nykyisin on voimassa erityinen laki tällaisten pienten alueiden (pinta-ala alle 50 hehtaaria) siirtämisestä siihen kuntaan, jonka ympäröiminä ne ovat.[3]

Paikoin historiallisten maanomistusolojen seurauksena tällaisia naapurikuntiin kuuluvia pieniä erillisiä alueita on voinut olla joidenkin kuntien sisällä runsaastikin, jopa huomattavia osia kumpaistenkin kuntien pinta-alasta. Näin on ollut isonjaon yhteydessä toimitetun metsämaiden jaon seurauksena esimerkiksi Varsinais-Suomessa Mynämäessä, missä Mietoisten kylien takamaametsät ovat pääosin sijainneet lukuisissa erillisissä palstoissa Mynämäen rajojen sisällä. Samantapainen on ollut tilanne myös Limingan ja sen lähikuntien kesken Pohjois-Pohjanmaalla.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. enclave Dictionary.com. Viitattu 13.8.2009. (englanniksi)
  2. exclave Dictionary.com. Viitattu 13.8.2009. (englanniksi)
  3. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1997/19971197 Laki pienten erillisten alueiden siirtämisestä kunnasta toiseen kuntaan (1197/1997)