Palestiinalaishallinto

Palestiinalaisten kansallinen hallinto As-Sulta Al-Wataniyya Al-Filastīniyya (السلطة الوطنية الفلسطينية)
lippu vaakuna
Valtiomuoto	tasavalta
Presidentti Pääministeri	Mahmud Abbas Salam Fayyad
Pääkaupunki	Ramallah1
Muita kaupunkeja	Gaza
Pinta-ala  – josta sisävesiä	6 236 km² (sijalla ) 3,5 %
Väkiluku (2006)  – väestötiheys  – väestönkasvu	3 888 292 (sijalla ) 623,52 / km² {{{väestönkasvu}}} % ([[{{{väestönkasvuvuosi}}}]])
Viralliset kielet	arabia
Valuutta	Jordanian dinaari (JOD) Israelin shekeli (ILS)
BKT (2003)  – yhteensä  – per asukas	sijalla 48 Länsirannalla: 1 800 000 000 USD Gazassa: 768 000 000 USD 243,80 USD
HDI (2003)	0,729 (sijalla 102)
Elinkeinorakenne	maatalous {{{maatalous}}} %, palvelut {{{palvelut}}} %, teollisuus {{{teollisuus}}} % BKT:sta
Aikavyöhyke  – kesäaika	UTC+2 UTC+3
Itsenäisyys  – julistautui  – tunnustettu	15. marraskuuta 1988 114 valtion tunnustama
Lyhenne Maatunnus	{{{lyhenne}}} ajoneuvot: {{{ajoneuvo}}} lentokoneet: {{{lentokone}}}
Kansainvälinen suuntanumero	+970
Motto	Ei virallista mottoa
Kansallislaulu	Biladi
1 Presidentin ja hallituksen sijainti

Palestiinalaishallinto hallitsee Gazan kaistaa ja Länsirantaa Oslon-, Gazan–Jerikon ja Wyen sopimusten jälkeen.

Palestiinalaishallinnon alaisuudessa oleva alue on noin 6 000 km², josta Gaza käsittää alle 400 km² ja Länsiranta loput. Alueen väkiluku on hallinnon tietojen mukaan 3,8 miljoonaa. Palestiinalaishallinnon pääkaupunki on Ramallah Länsirannalla. Gazan kaistan pääkaupunki on Gazan kaupunki. Palestiinalaishallinto on merkittävä työllistäjä, sillä on palveluksessaan 30 000 poliisia ja lähes saman verran virkamiehiä. Euroopan unioni ja Yhdysvallat antoivat huhtikuuhun 2006 asti huomattavaa rahallista tukea palestiinalaishallinnolle.

Israelin hyökkäykset ja palestiinalaisalueiden miehitys 2002 tuhosivat myös osan Palestiinalaishallinnon toimintakykyä. Talous romahti lähes täysin Al-Aksan kansannousun alun jälkeen 2000. Yli 30 % väestöstä on työttöminä ja puolet elää köyhyysrajan alapuolella.

Palestiinalaishallinnon politiikka

Vuonna 1996 palestiinalaisten presidentiksi valittiin Jasser Arafat, joka sai 88,1 % äänistä. Kansainvälisen painostuksen alla Arafat luovutti jonkin verran valtaansa pääministereilleen, Abbasille (huhtikuu–syyskuu 2003) ja Ahmad Qurai’ille (lokakuu 2003–tammikuu 2006).

Uudet presidenttivaalit järjestettiin 9. tammikuuta 2005 Arafatin kuoleman jälkeen ja valituksi tuli Fatah-puolueen Mahmud Abbas.

Palestiinalaishallinnossa on parlamentti, josta Fatah sai 50 paikkaa 88:sta vuonna 1996 pidetyissä ensimmäisissä parlamenttivaaleissa ääri-islamistisen Hamasin kieltäytyessä asettamasta ehdokkaita. Se halusi ilmaista tyytymättömyytensä Israelin kanssa käytyjen neuvottelujen tasapuolisuuteen ja pyrki välttämään tunnustamasta Palestiinalaishallintoa.

Tammikuussa 2006 pidetyissä toisissa parlamenttivaaleissa Hamas voitti 76 paikkaa 132:sta. Vaalit hävinneen Fatahin edustaja ilmoitti, ettei puolue ole valmis hallitusyhteistyöhön Hamasin kanssa ja sen pääministeri Ahmad Qurai’ erosi, jotta Hamas voisi muodostaa hallituksen. Pääministeriksi nousi Isma’il Haniyya.

Terroristijärjestönä pidetyn Hamasin valtaannousu merkitsi, että Yhdysvallat ja Kanada katkaisivat välinsä palestiinalaisten ministeriöihin ja hoitavat suhteita palestiinalaisiin ainoastaan presidentti Mahmud Abbasin kautta. Palestiinalaishallinto sai Euroopan unionilta noin 500 miljoonaa euroa vuosittaista tukea ja Yhdysvalloilta 400 miljoonaa dollaria. Merkittävin menetys oli Israel kieltäytyminen maksamasta palestiinalaisille kuuluvia veroja, noin 40 miljoonaa dollaria kuussa, jotka käytettiin hallinnon menoihin, mm. palkkoihin. Ainoastaan Venäjä on jatkanut suoran tuen antamista. Pääministeri Isma’il Haniyya ja Lähi-idän media ovat tuominneet EU:n ja USA:n "näännytystaktiikan" epämieluisan vaalituloksen jälkeen.

Hamas ja Fatah ajautuivat loppuvuonna 2006 sisällissodan partaalle ja taisteluissa kuoli kymmeniä ihmisiä. Helmikuussa 2007 järjestöt sopivat yhteishallituksesta.

Israelin hyökättyä joulukuussa Gazan kaistalle (Operaatio Valettu lyijy), poliittinen tilanne Palestiinalaishallinnossa muuttui yhä sekavammaksi. Gaza on yhä selvemmin Hamasin hallussa ja länsiranta Fatahin. Hamas väittää, ilmeisesti laillisin perustein, että presidentti Abbasin toimikausi loppui 9. tammikuuta, kun hänen kolmivuotinen kautensa loppui. Normaalitilanteessa Hamas olisi todennäköisesti saanut uudeksi presidentiksi ehdokkaansa Aziz al-Dewikin. Israel ehti kuitenkin tuomita hänet sotilastuomioistuimessa kolmeksi vuodeksi vankilaan.

Palestiinalaishallinnon ongelmia

Palestiinalaishallintoa on syytetty tehottomuudesta, korruptiosta ja rahojen käyttämisestä terrorismiin. Israel on syyttänyt sitä poliisivoimien kehittämisestä armeijaksi. Ihmisoikeusjärjestöt ovat syyttäneet sitä israelilaisten kanssa yhteistyötä tehneiden arabien laittomista pidätyksistä, kuolemanrangaistuksen käytöstä sekä terrorismin tukemisesta.

██ Ne valtiot jotka tunnustavat Palestiinalaisvaltion

██ Ne valtiot jotka eivät ole tunnustaneet Palestiinalaisvaltiota

██  Ne valtiot joissa on Palestiinalaishallinnon edustustot

██  Ne valtiot joissa on Palestiinalaishallinnon edustustot

██ Ne valtiot joissa on Palestiinalaishallinnon erikoisedustustot

██ Ne valtiot joissa on Palestiinalaishallinnon suurlähetystöt

Katso myös

• Palestiina
• Palestiinalaiset
• Palestiinalaishallinnon vaalit
• Palestiinan pakolaisuus

Lähteet

Aasian valtiot