Yrjö I (Kreikka)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Yrjö I
Kreikan kuningas
Valtakausi 30. maaliskuuta 186318. maaliskuuta 1913
Edeltäjä Otto
Seuraaja Konstantin I
Syntynyt 24. joulukuuta 1845
Kööpenhamina, Tanska
Kuollut 18. maaliskuuta 1913 (67 vuotta)
Thessaloniki, Kreikka
Puoliso Olga Konstantinovna
Lapset Konstantin
Yrjö
Aleksandra
Nikolaos
Marie
Olga
Andreas
Kristofer
Suku Glücksburg
Isä Kristian IX
Äiti Louise
Uskonto luterilaisuus
Nimikirjoitus

Yrjö I (kreik. Γεώργιος Α΄, Geórgios I, 24. joulukuuta 1845 Kööpenhamina18. maaliskuuta 1913 Thessaloniki) oli Kreikan kuningas, joka hallitsi Kreikkaa vuosina 30. maaliskuuta 186318. maaliskuuta 1913.

Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yrjö tunnettiin Tanskan prinssi Vilhelminä (Christian Vilhelm Ferdinand Adolf Georg) ennen valtaannousuaan. Hän oli Tanskan kuninkaan Kristian IX:n ja kuningatar Louisen (Luise von Hessen-Kassel) toinen poika. Hänen sisarensa Alexandra naitettiin Englannin Edvard VII:lle ja Maria (Dagmar) Venäjän Aleksanteri III:lle.

Britit nimittivät hänet Kreikan valtaistuimelle vallankumouksen syöstyä vallasta kuningas Oton vuonna 1862. Kreikan kansalliskokous valitsi hänet 30. maaliskuuta 1863 kuninkaaksi ja hänet kruunattiin kuningas Yrjö I:ksi (Georgios I) suurvaltojen hyväksynnän jälkeen.[1] 17-vuotias kuningas oppi nopeasti kreikan kielen.

Vuonna 1867 hän avioitui kuusitoistavuotiaan suuriruhtinatar Olga Konstantinovna Romanovan kanssa. Morsian oli Suomea silloin hallinneen keisarin Aleksanteri II:n veljentytär.[2] Suomen lehdistö julkisti tämän seurapiiritapahtuman: Suomalainen Wirallinen Lehti tiedotti 11.10.1867 maan hallitsijan veljentyttären avioitumisesta Pietarissa.

Morsiamen valinnan taustana oli nuoren kuningas Georgios I:n käsitys, että hänellä on velvollisuus avioitua ortodoksista uskoa olevan naisen kanssa. Syntyperältään riittävän ylhäisiä, ortodoksisia nuoria naisia oli siihen aikaan löydettävissä vain Venäjän hallitsijasuvusta.

Aviopuolisot saivat kahdeksan lasta, joista tyttäret naitettiin ortodoksisiin perheisiin ja pojat yleensä naivat läntisemmän Euroopan eri hoveista:

Yrjön sisar Maria Fjodorovna (Dagmar) oli Venäjän keisari Aleksanteri III:n puoliso ja Nikolai II:n äiti. Yrjön vanhin sisar Alexandra oli naimisissa Ison-Britannian kuninkaan Edvard VII:n kanssa ja oli kuningas Yrjö V:n äiti.

Yrjön aikana Kreikkaan liitettiin Jooniansaaret, osa Epeirosta ja Thessalia. Tämän lisäksi, elämänsä loppuvaiheessa Kreikka miehitti suurimman osan Makedoniasta. Hänen aikanaan vuonna 1896 järjestettiin myös Ateenassa ensimmäiset nykyaikaiset olympialaiset. Yrjö osallistui avajaisiin ja erehtyi sanomaan, että tästä lähtien maailman urheilijat kokoontuvat aina neljän vuoden välein kisaamaan Kreikkaan, vaikka kisapaikan vaihtumisesta oli jo sovittu. Ensimmäisen Balkanin sodan voiton jälkeen Alexandros Skhinas salamurhasi hänet vallatussa Salonikissa 1913. Valtaistuimelle nousi hänen vanhin poikansa Konstantinos I.

Kuningatar Olgan kiintymys Suomea kohtaan vaikutti siihen, että hän risteili purjealuksilla ja vieraili Suomen etelärannikolla perheineen ja lapsineen joka kesä. Näistä Suomessa juhlistetuista tapahtumista oli paljon uutisia senaikaisessa lehdistössä (jotka ovat myös digitoituina Kansallisarkiston verkkopalvelussa). Kreikan hallitsijasuku sai ylenpalttisen annoksen myös suomalaista kulttuuria.

Yrjö I:stä alkanut Tanskan dynastian eli Dakian hallitsijasuku hallitsi Kreikkaa vuoteen 1973 saakka, tosin monin katkoksin.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Danskanmaalta. Suomen Julkisia Sanomia, 25.06.1863, nro 47, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 13.07.2015.
  2. Kreikan kuninkaan ja H. K. K. Suuriruhtinatar Olga Konstantinownan. Suomalainen Wirallinen Lehti, 11.10.1867, nro 82, s. 1. Kansalliskirjasto. Viitattu 13.07.2015.
  Edeltäjä:
Otto
Kreikan kuningas
18631913
Seuraaja:
Konstantin I