Haapamäki–Seinäjoki-rata

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Haapamäki–Seinäjoki
Perustiedot
Reitti  HaapamäkiSeinäjoki
Avattu  1882
Omistaja  Suomen valtio
Ylläpitäjä  Liikennevirasto
Liikenne
Operaattori(t)  VR-Yhtymä
Tekniset tiedot
Pituus  117,8 km
Raiteiden lkm  1
Raideleveys  1 524 mm
Sähköistys  ei
Liikenteenohjaus
Radio-ohjaus  Haapamäki–(Seinäjoki) [1]
Ohjauskeskus  Seinäjoki
Suojastus  ei
Kulunvalvonta  JKV
( ) = liikennepaikka ei kuulu radio-ohjattuun rataan.
Aiheesta muualla
Wikimedia Commons
Dv12-vetoinen matkustajajuna Alavudella.

Haapamäki–Seinäjoki-rata on Suomen rataverkkoon kuuluva rataosuus, joka johtaa Haapamäeltä Ähtärin ja Alavuden kautta Seinäjoelle.

Sisällysluettelo

Historia[muokkaa]

Rataosuus Tampere–Haapamäki–Seinäjoki valmistui vuonna 1882. Se oli valmistuessaan osa Helsingistä Pohjanmaalle johtavaa päärataa. Liikenne oli vilkasta vuoteen 1971 asti, jolloin valmistui Tampere–Parkano–Seinäjoki-oikorata.

Rataosuudella sijaitsivat aikanaan mm. Albergin sekä Kuoraksen (nyk. Koura) vekselit.

Nykytilanne[muokkaa]

Rata on yksiraiteinen ja sähköistämätön. Haapamäeltä on yhteys Jyväskylään sekä Oriveden kautta Tampereelle. Yhteys Parkanon kautta Poriin on lakkautettu, joskin rata on suurimmaksi osaksi edelleen olemassa. Seinäjoelta on yhteys edelleen Tampereelle, Kaskisiin, Vaasaan ja Kokkolan kautta Ouluun.

Nykyisin rataosan liikenteenohjaus hoidetaan kaukokäytöllä Seinäjoella sijaitsevasta liikenteenohjauskeskuksesta. Junien kohtaamiset ovat nykyisin mahdollisia vain Alavuden, Ähtärin ja Pihlajaveden rautatieasemilla.

Liikenne[muokkaa]

Haapamäki–Seinäjoki-radalla on sekä VR:n henkilö- että tavaraliikennettä. Henkilöliikenne hoidetaan taajamajunilla, jotka kulkevat reitillä Jyväskylä-Seinäjoki-Vaasa. Osa junavuoroista jatkaa suorana jatkoyhteytenä Seinäjoelta Vaasaan, osassa on junanvaihto Seinäjoella. Päivittäisiä junavuoroja on kumpaankin suuntaan kolme. Henkilöliikenteen asemat ovat Haapamäki, Pihlajavesi, Myllymäki, Eläinpuisto-Zoo, Ähtäri, Tuuri, Alavus ja Seinäjoki [2].

Tulevaisuus[muokkaa]

Nykyisten liikennepaikkojen lisäksi otettaisiin käyttöön myös Kouran sekä Sydänmaan liikennepaikat, mikäli kyliin tulee uutta asutusta. LVM on suunnitellut, että radalla tehtäisiin 2020-luvulla parannustöitä; radan nopeustasoa nostettaisiin ja kiskot vaihdettaisiin.[3]

Lähteet[muokkaa]

  1. F 8/2009 Rataverkon kuvaus 1.1.2010 (pdf) (4.5. Radio-ohjatut rataosat) 1.1.2010. Helsinki: Ratahallintokeskus. Viitattu 2.2.2010.
  2. VR:n aikataulut 7.6.2010 alkaen
  3. Seinäjoki-Haapamäki ja Haapamäki-Orivesi -rataosien tulevaisuus Viitattu 1.6.2013.