Taajamajuna

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Veturivetoinen taajamajuna Huutokoskella
Dm12-kiskobusseja on käytetty taajamajunina vuodesta 2005

Taajamajuna on VR:n käyttämä nimitys lyhyen matkan junatyypille, joka kulkee tiettyjen suurten asutuskeskusten välillä ja pysähtyy kaikilla tai lähes kaikilla niillä väliasemilla, jotka sijaitsevat enimmäkseen taajamissa. Taajamajunat toimivat jatkoyhteyksinä nopeammille, pienemmät asemat ohittaville InterCity- ja Pendolino-junille. Kaikki taajamajunat merkitään aikatauluihin H-tunnuksella (esimerkiksi H412). [1]

Kalusto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1988 Lättähattujen poistuessa liikenteestä korvattiin kaikki vuorot Dv12:n vetämällä tavallisesti kolmen vaunun junalla, johon kuului sekä niin sanottuja sinisiä vaunuja että puukorisia vaunuja, joista kuitenkin luovuttiin 1980- ja 1990-lukujen taitteessa. Tämän jälkeen VR yritti useaan otteeseen hankkia uusia veturijunia korvaavia kiskobusseja, ja Lättähattujen jälkeen ensimmäiset kiskobussit saatiin käyttöön vasta 2005. Sähköistämättömillä rataosilla taajamajunat ajetaan nykyään Dv12-veturilla ja 2-4 sinisellä vaunulla tai Dm12-kiskobussilla. Kiskobussien kapasiteetti ei ole kuitenkaan riittänyt vilkkaimmille rataosille, ja niitä onkin jouduttu korvaamaan veturivetoisilla junilla.

Sähköistetyn rataverkon alueella taajamajunat ajetaan tavallisesti Sm1-, Sm2- tai Sm4-junayksiköillä. Osa vuoroista, esimerkiksi Tampere-Pori-radalla kulkevat taajamajunat, ajetaan Sr1- tai Sr2-veturilla ja 2-4 sinisellä vaunulla. Veturivetoisin junin tai kiskobussein liikennöitävät junat ovat kolminumeroisia, sähkömoottorijunakalustosta koostuvat junat nelinumeroisia.

Palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taajamajuna on edullisin vaihtoehto VR:n junatarjonnassa, eikä niihin voi varata istumapaikkaa. Tämän vuoksi myös lipun hinta on alempi [1]. Pääkaupunkiseudun lähiliikenteen ulkopuoliset taajamajunat ovat suurimmaksi osaksi yhteiskunnan ostoliikennettä, eli VR:n mukaan liiketaloudellisesti kannattamatonta. Taajamajunavuorojen on silti nähty olevan tarpeellisia radan varren kunnille, joten vuoroja ajetaan yhteiskunnan tuella.

Kiskobussit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Dm12-kiskobussi Haapamäen rautatieasemalla

Tšekkiläiset Dm12-sarjan kiskobussit liikennöivät rataosilla Jyväskylä-Seinäjoki, Iisalmi-Ylivieska, Savonlinna-Parikkala, Tampere-Haapamäki ja Karjaa-Hanko. Yhdessä yksikössä on 63 istumapaikkaa, ja yksiköitä voidaan kytkeä yhteen kolme kappaletta. Kiskobusseista löytyy invapalvelut, lemmikkipaikkoja ja lastenvaunujen ja polkupyörien kuljetusmahdollisuus.[1]

Veturivetoiset taajamajunat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taajamajuna H445 Jyväskylästä Vaasaan Jyväskylän rautatieasemalla

Sinisistä vaunuista koostuvat veturivetoiset taajamajunat liikennöivät rataosilla Jyväskylä-Vaasa, Tampere-Pori, Seinäjoki-Rovaniemi ja Pieksämäki-Joensuu. Junissa on tavallisesti 2-4 vaunua, joista yhdessä on lemmikkieläinpaikkoja ja yhdessä tavaraosasto, jossa on mahdollista kuljettaa polkupyöriä ja lastenvaunuja.[1] Useissa junissa on myös invapalvelut; tämä kannattaa kuitenkin aina tarkistaa aikatauluista. Junat ovat dieselveturin (pääsääntöisesti Dv12) vetämiä, mutta rataosuuksilla Tampere–Pori ja Seinäjoki-Rovaniemi niitä vetää sähköveturi Sr1 tai Sr2.

Vihreistä Eil-lähiliikennevaunista koostuvia junia ajetaan arkipäivisin Helsingin ja Riihimäen välillä ja oikorataa pitkin Helsingin ja Lahden sekä Helsingin ja Kouvolan välillä. Junassa voi olla kymmenenkin vaunua, ja näistä yksi on lipunmyyntivaunu. Junissa on polkupyörien, lastenvaunujen ja lemmikkien kuljetusmahdollisuus sekä pyörätuolipaikkoja[2].

Sähkömoottorijunat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sm4-juna Keravan ja Lahden välisellä rataosuudella

Sähkömoottorijunilla liikennöitävät taajamajunat ajavat rataosia Helsinki-Karjaa, Helsinki-Tampere, Helsinki-Lahti ja Riihimäki-Lahti-Kouvola-Kotkan satama. Kalustona käytetään joko Valmetin valmistamia vanhoja Sm1- tai Sm2-sarjan sähkömoottorijunia tai Sm4-matalalattiajunia[2] Junissa on invapaikkoja, WC-tilat ja kuljetusmahdollisuus polkupyörille, lastenvaunuille ja lemmikeille. Sm4-sarjan junissa on lisäksi ilmastointi, infomonitorit sekä matala lattia, joka helpottaa junaan nousua etenkin pyörätuolin tai lastenvaunujen kanssa[2].

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]