Niilo Yli-Vainio
Wikipedia
Niilo Yli-Vainio (23. helmikuuta 1920, Lapua – 16. marraskuuta 1981) oli 1970- ja 1980-luvun tunnetuin helluntailainen saarnaaja eli kristillinen puhuja Suomessa.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Henkilöhistoria
Niilo Yli-Vainio oli jääkärivääpeli Emil Ylivainion ja Saima Ylivainion (Vesterbacka) neljästä lapsesta ensimmäinen.
Niilo Yli-Vainion toiminnan aloittamiseen vaikutti muun muassa hänen kokemansa parantuminen 1950-luvun lopulla sydämen laajentumisesta ja sepelvaltimon vioittumisesta. Vuonna 1976 Yli-Vainio itse oli työkyvyttömyyseläkkeellä, mutta hänen sairautensa ei haitannut julistustyötä.
Yli-Vainio nousi julkisuuteen Australian puhujamatkallaan kokemansa uuden voitelun jälkeen vuonna 1978, jolloin suuret ihmisjoukot ympäri Suomea saapuivat Lapualle evankelioimistilaisuuksiin, joissa kerrottiin tapahtuvan parantumisia ja muita hengellisiä ilmentymiä. Erityistä hänen kokouksissaan olivat myös niin sanotut kaatumiset rukousjonoissa (ks. Karismaattinen liike). Yli-Vainion saarnatyyli oli muuttunut entisestä tuomionpasuunasta enemmänkin armolliseksi rakkauden julistukseksi. Myös lehdistö ja televisio seurasivat tunnetun saarnamiehen toimintaa tiiviisti. Yli-Vainio järjesti 13. syyskuuta 1980 Helsingin Senaatintorilla ns. "olutmarssin", jolla vaadittiin keskioluen myynnin palauttamista vain Alkon myymälöistä tapahtuvaksi.[1]
Tuhannet ihmiset kokivat Yli-Vainion toiminnan yhteydessä henkilökohtaisen uskonnollisen heräämisen ja helluntaiseurakuntien jäsenmäärä kasvoikin Yli-Vainion julkisen toiminnan aikana (1977–1981) noin 6000 hengellä. Yli-Vainio kuoli sydämen pettämiseen lenkkipolulla Espanjassa.
[muokkaa] Saarnojen sisältö
Äänitteiden ja kirjallisuuden perusteella Yli-Vainion suurin huolenaihe oli yksittäisen ihmisen sielun pelastus ja sairauksista parantuminen. Yli-Vainion Raamatun julistuksesta käy ilmi, että ihminen voi saada pelastusvarmuuden, kun vastaanottaa Jeesuksen henkilökohtaisena Vapahtajana. Suurin harhakäsitys oli, että Yli-Vainio parantaa, mutta hän itse sanoi, ettei asia ole näin vaan yksin Jumala. Tämä epäselvyys selvitettiin usean kokouksen alkuvaiheessa uusille kuulijoille. Monissa saarnoissa tätä oikaistiin sanomalla "Tätä tekee Jeesus". Saarnaajalle itselleen yksi kipein kysymys oli, että "Miksi ihan kaikki eivät parane?", joka käy ilmi Yle:n julkaisemasta haastattelusta.
Yli-Vainio toi monelle kuulijalle lohtua, toivoa ja uskoa julistuksensa kautta. Iloisuus oli yksi vahva piirre, joka kumpusi saarnojen sisällöstä. Yli-Vainion päiväkirjasta löytyy noin 170 sivua listauksia eri pelastumis- ja parantumisihmeistä eri puolilta maailmaa.
[muokkaa] Vaikutus populaarikulttuuriin
Veltto Virtanen teki Yli-Vainiosta kappaleen, jossa lauletaan "Näytä mulle kuinka nainen kaadetaan" ja Eppu Normaali teki aiheesta ilmaisjakelusinglen "Nipa". Myös Eläkeläiset ovat tehneet Niilo Ylivainiosta kappaleen "Niilo Yli-Vainio tervasi potkukelkkani jalakset".
[muokkaa] Kirjoja
- Järkyttyvä maailma, 1965
- Kristitty vai käännynnäinen?, 1978
- Kuolema ajaa takaa, 1962
- Käskynjaolla, 1975
- Miten voisin pelastua?, 1978
- Nälkä, 1965
- Oli mies Jumalan lähettämä, 1982
- Sinä voit täyttyä Pyhällä Hengellä, 1969
- Toinen korjataan talteen ja toinen jätetään, 1980
- Tuttuja molemmilla puolin, 1969
- Vapautuminen kuolemanpelosta, synnistä, sairaudesta, 1978
- Voiman salaisuus, 1967
- Yö ilman unelmia, 1966
- Öljyn ihme, 1981
- Otatko Sinä?, David Wilkerson ja Niilo Yli-Vainio, 102s, Kuva ja Sana, 1981, ISBN 951-9203-07-9
[muokkaa] Muu kirjallisuus
- Elämä voittaa, Niilo Yli-Vainion tarina, 1978, Tytti Träff, Ristin Voitto
- Saarnaaja, Niilo Yli-Vainion taistelu, testamentti ja päiväkirjat, 1983, Mauno Saari, WSOY
[muokkaa] Viitteet
- ↑ "Marssittiin, olutta vastaan." s. 222 kirjasta "Saarnaaja"
