Keskiolut

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Keskiolut eli III-olut on Suomessa käytettävä nimitys oluelle, jossa on yli 2,8 mutta enintään 4,7 tilavuusprosenttia alkoholia. Ennen vuotta 1994 säädettyä lakia ”Laki alkoholijuomaverosta” veroluokan III oluen vahvuus oli yli 3,7 mutta alle 4,7 tilavuusprosenttia alkoholia. Laki tunsi myös II veroluokan oluen, jonka alkoholipitoisuus oli 2,8 ja 3,7 tilavuusprosentin välillä, mutta sellaista ei Suomessa valmistettu. Pääosa kotimaisista keskioluista on vaaleita lageroluita.

Vuoden 1969 alussa Suomessa voimaan astunut laki keski­oluesta antoi oikeuden myydä keskiolutta elintarvikeliikkeissä[1]. Siitä lähtien keskiolut on pysynyt maan suosituimpana alkoholipitoisena juomana.

Sleepy Sleepers levytti vuonna 1981 kappaleen "Kaljaa kioskeihin" (Levyraati-levylle). Tuohon aikaan pidettiin mahdottomana, että keskiolutta voisi ostaa kioskeista. Myöhemmin keskiolut tuli kuitenkin myyntiin kioskeihin.

Olutharrastajat usein kritisoivat keskioluen asemaa suomalaisessa yhteiskunnassa. Koska merkittävä osa ulkomaalaisista oluista on yli 4,7 tilavuusprosenttisia, jäävät nämä oluet yksinoikeudella Alkon valikoimaan. Koska pääosa oluesta kuitenkin myydään kaupoissa ja marketeissa, on valtiota syytetty tässä suhteessa kotimaisen panimoteollisuuden protektionismista. Kotimaisissa suuren volyymin keskioluissa käytetään tyypillisesti oluen perinteisten ainesosien lisäksi myös ohratärkkelystä ja happamuudensäätöaineita.

2000-luvulla on ehdotettu keskioluen palauttamista Alkoon. Työikäisten kuolemista[2] ja henkirikoksista[3] valtaosa johtuu alkoholin käytöstä. Alkoholismi lähtee usein liikkeelle päivittäisestä keskioluen käytöstä.[4][5] Tutkimuksen mukaan vuosittain noin 350 suomalaista välttyisi alkoholin aiheuttamalta ennenaikaiselta kuolemalta. Liikenteessä kuolee vuosittain noin 300 suomalaista.[6]

Ruotsi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsissa otettiin IIB-tyypin olut eli mellanöl myyntiin ruokakaupoissa ennen Suomea 1. lokakuuta 1965 ja se poistettiin 1. heinäkuuta 1977 alkoholihaittojen vuoksi. Mellanölin alkoholipitoisuus sai vaihdella välillä 3,6 - 4,5 painoprosenttia. Samanvahvuinen juoma otettiin käyttöön ravintoloissa ja viinakaupoissa 1. heinäkuuta 1992 merkinnällä veroluokka III ja siitä käytettiin nimitystä "öl av mellanölstyp" (keskioluttyyppinen olut). Veroluokka on poistettu 1. tammikuuta 1998.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. http://www.koff.fi/fi/aineistopalvelu/miljoonalitraa/tietoisku11.html (luettu 25.3.2007)
  2. Repo, Päivi: Maksakirroosia esiintyy paljon jo alle 40-vuotiailla Helsingin sanomat. 1.5.2009. Viitattu 2.5.2009.
  3. Alkoholi ja väkivalta Suomen riesa 28.11.2006. MTV3 / STT. Viitattu 8.5.2009.
  4. Elo, Aulikki: Oikeuspsykiatri: Keskiolut Alkoon Savon sanomat. 16.3.2010. Viitattu 16.3.2010.
  5. Remu Aaltonen kannattaa keskioluen myynnin siirtämistä Alkoon 7.3.2012. MTV3. Viitattu 9.12.2012.
  6. Kariniemi, Olli: Tutkimus: Keskioluen siirtäminen Alkoon säästäisi satojen hengen 13.9.2011. Sininauhaliitto. Viitattu 9.12.2012.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]