Tampereen tuomiokirkko
| Tampereen tuomiokirkko | |
|---|---|
Tampereen tuomiokirkko |
|
| Sijainti | Tampere |
| Koordinaatit | |
| Seurakunta | Tampereen tuomiokirkkoseurakunta |
| Rakentamisvuosi | 1902–1907 |
| Suunnittelija | Lars Sonck |
| Materiaali | Harmaakivi |
| Tyylisuunta | Kansallisromantiikka |
| Avoinna yleisölle |
1.5.–31.8. joka päivä klo 10-17 1.9.–30.4.joka päivä klo 11-15[1] |
| Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla | |
Tampereen tuomiokirkko on rakennettu vuosina 1902–1907. Se sijaitsee Tampereella Juhannuskylässä. Ennen vuotta 1923, jolloin siitä tuli Tampereen hiippakunnan tuomiokirkko, kirkko tunnettiin Johanneksen kirkkona. Arkkitehtonisestikin merkittävän kirkon on suunnitellut arkkitehti Lars Sonck, jolla oli suunnittelunsa esikuvana mm. Finströmin kirkko. Kirkko ja sen taideteokset edustavat kansallisromanttista tyylisuuntaa.[2]
Sisällysluettelo |
Maalaukset[muokkaa]
Kirkkosalin kuuluisat freskot on maalannut taidemaalari Hugo Simberg. Alttarin kahta puolta ovat maalaukset Haavoittunut enkeli ja Kuoleman puutarha, jotka kuuluvat Simbergin tunnetuimpiin töihin ja joista hän teki myöhemmin useita uusia versioita. Lehterin kaidetta pitkin kirkkosalia kiertää fresko Köynnöksenkantajat, jossa Jeesuksen opetuslapsia symboloivat kaksitoista alastonta pikkupoikaa kannattelevat ruusuköynnöstä. Pääholvin kattoon on maalattu kiemurteleva paratiisikäärme, jonka suussa on hyvän ja pahan tiedon omena. Kirkon ikkunoita koristavat Simbergin loistavat raamatullisia aiheita esittävät lasimaalaukset. Suuren alttaritaulun Ylösnousemus ja kuorin ikkunasommitelman on tehnyt Magnus Enckell. Maalaukset herättivät aikalaisissa äänekästä paheksuntaa: Simbergin Kuoleman puutarhan luurangot ja alastomat köynnöksenkantajat olivat monien mielestä sopimattomia kirkkoon, puhumattakaan siitä, että kirkkosalin kunniapaikalle oli maalattu käärme. Nykyään Simbergin ja Enckellin maalauksia pidetään suomalaisen symbolismin mestariteoksina.
Kirkon muu käyttö[muokkaa]
Tampereen tuomiokirkko toimii varsinaisen kirkollisen käytön lisäksi usein myös erilaisten musiikkiesitysten järjestämispaikkana (urkukonsertit, oratoriot, kuoroesitykset jne.). Keväällä 2007 siellä esitettiin sisällisodasta kertova Vihan päivät 1918 -kirkkonäytelmä, jonka tapahtumissa kirkkorakennuksella oli tärkeä rooli.
Galleria[muokkaa]
Lähteet[muokkaa]
Aiheesta muualla[muokkaa]
- Tampereen tuomiokirkko (rakennusperintörekisteri) Kulttuuriympäristön rekisteriportaali. Museovirasto.
- Tampereen tuomiokirkko Tampereen kaupungin sivuilla
- Tampereen tuomiokirkon kellonlyönnit (Ylen äänite)
- Tampereen tuomiokirkko 100 vuotta sivusto
- Tuomiokirkko ilmapanoraamakuvina, virtuaalikierroksena ja taideteokset galleriana - Virtuaalinen Tampereen kaupunkiopas: VirtualTampere.com
| Tuomiokirkkoja |
Espoo • Helsinki • Kuopio • Lapua • Mikkeli • Oulu • Porvoo • Turku • Tampere |
|---|---|
| Katedraaleja |
Uspenskin katedraali (Helsinki) • Pyhän Nikolaoksen katedraali (Kuopio) • Pyhän Kolminaisuuden katedraali (Oulu) • Pyhän Henrikin katedraali (Helsinki) |
| Suuria |
Heinävesi • Johanneksenkirkko (Helsinki) • Kalevan kirkko (Tampere) • Lapväärtti • Kerimäki • Nurmes • Keski-Porin kirkko |
| Vanhoja puukirkkoja |
Ulrika Eleonoran kirkko (Kristiinankaupunki) • Muhos • Petäjävesi • Sammatti • Sodankylä • Uusikaupunki • Vöyri |
| Vanhoja kivikirkkoja |
Eckerö • Hammarland • Hattulan Pyhän Ristin kirkko • Hollola • Jomala • Lemland • Nousiainen • Pernaja • Saltvik • Sund • Ulvila |
Aitolahden kirkko · Aitolahden vanha kirkko · Aleksanterin kirkko · Finlaysonin kirkko · Hervannan kirkko · Härmälän kirkko · Kalevan kirkko · Lielahden kirkko · Messukylän kirkko · Messukylän vanha kirkko · Pispalan kirkko · Teiskon kirkko · Tesoman kirkko · Tuomiokirkko · Vanha kirkko · Viinikan kirkko · Ortodoksinen kirkko
Sivulta puuttuu