Erkki Kansanaho

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Pastori Erkki Kansanaho

Erkki Kalervo Kansanaho, vuoteen 1937 Kansanen[1] (11. heinäkuuta 19157. joulukuuta 2003 Helsinki) oli Tampereen hiippakunnan neljäs piispa. Hänet valitiin virkaan vuonna 1966 ja hän jäi eläkkeelle vuonna 1981. Ennen piispaksi tuloaan hän toimi Kulosaaren yhteiskoulun rehtorina 1945–1954 ja Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa käytännöllisen teologian professorina vuosina 1957–1966.

Hän sai riemutohtorin arvonimen vuonna 2000.[2]

Sisällysluettelo

Teoksia [muokkaa]

  • Hallen pietismin vaikutus Suomen varhaisempaan herännäisyyteen teologianhistoriallinen tutkielma, 1947
  • Heränneitä karoliineja pietismin soihdukantajia Kaarle XII:n armeijassa, 1950
  • Kristillisen kirkon vaiheita kansanopetuslaitoksia varten oppi- ja lukukirja, 1950
  • Koivisto sen vaiheista, asukkaista ja elinkeinoista, 1953
  • Koiviston seurakunnan ja kunnan vaiheita, 1953
  • Konfirmaatio liturgishistoriallinen tutkimus konfirmaatioaktista, 1956
  • Lapsi ja kirkko, 1966
  • Koulun uskonnonopetus ja kirkon tunnustus, 1967
  • Kristen tjänst under ett sekel Diakonissanstalten i Helsingfors 1867-1967, 1967
  • Kysellen eteenpäin, 1969
  • Lähelle ja kauas, 1970
  • Hiippakuntakertomus Tampereen hiippakunta 1967-1971, 1972
  • Joulukirje Tampereen hiippakunnan papistolle ja seurakunnille, 1974
  • Hiippakuntakertomus Tampereen hiippakunta 1972-1975, 1975
  • Etelän ristin alla Australian suomalaisten kirkollista elämää, 1975
  • Kirkko ja merenkulkijat sata vuotta Suomen merimieslähetysseuran työtä, 1983
  • Kirkko Karjalassa, 1986
  • Isä meidän kirkkomme piispat selittävät Herran rukousta, 1988
  • Kirkko ja lapset Suomen evankelis-luterilainen pyhäkouluyhdistys 1888-1988, 1988
  • Papit sodassa 1991
  • Bobi Sivén Karjalan sankarinuorukainen, 1993
  • Elämän matkakirja itinerarium vitae, 2001

Lähteet [muokkaa]

Viitteet [muokkaa]

Aiheesta muualla [muokkaa]

Edeltäjä:
Eelis Gulin
Tampereen piispa
19661981
Seuraaja:
Paavo Kortekangas