Luettelo Suomen keskiaikaisista kivikirkoista

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Tämä on luettelo kivikirkoista, joita alettiin rakentaa Suomessa keskiajalla. Kirkkorakentamisen näkökulmasta Suomen keskiaika kattaa suurin piirtein ajanjakson vuodesta 1200 noin vuoteen 1560 saakka. Sen alajaksoina voidaan pitää varhaiskeskiaikaa noin 1200–1300, sydänkeskiaikaa noin 1300–1400 ja myöhäiskeskiaikaa noin 1400–1560.[1] Keskiaikaiset kivikirkot ovat pääasiassa harmaakivikirkkoja. Nykytietämyksen mukaan kivikirkkohankkeita oli 104,[2] ja luettelossa ovat myös ne kirkot, jotka jäivät kesken tai on myöhemmin purettu. Maakuntajaottelu perustuu historiallisiin maakuntiin.

Kivikirkkojen ajoitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taulukossa mainittu rakentamisajankohta on usein summittainen arvio, mutta jotkut kirkot on ajoitettu menetelmien kehittyessä hyvinkin tarkasti. Tiedot perustuvat suurelta osin arkeologi ja keskiajan tutkija Markus Hiekkasen ajoituksiin. Hiekkanen on 1990-luvun puolestavälistä lähtien esittänyt kivikirkoille ajoituksia, joiden mukaan kivikirkot ovat huomattavasti nuorempia kuin aikaisemmin on arvioitu. Rakentamisajankohdalla tarkoitetaan kivikirkon varhaisimpien vaiheiden rakentamista, mitä ennen samalla paikalla on sijainnut usein yksi tai useampi puukirkko. Hiekkanen on koonnut kivikirkkojen rakennuselementeistä uudenlaisen, kattavan typologian ja perustellut arvionsa vuosirengasajoituksella.

Hiekkanen on saanut osakseen arvostelua muun muassa Åsa Ringbomilta, joka on ajoittanut Ahvenanmaan kirkkoja suhteellisen uudella kalkkilaastimenetelmällä. Ålands kyrkor -hankkeessa on menetelmän avulla jotkut kirkot ajoitettu Hiekkasen esittämiä arvioita vanhemmiksi. Nämä arviot on myös mainittu luettelossa. Laastiajoitusmenetelmä on kuitenkin vielä kehitysasteella, eikä sitä toistaiseksi voida pitää varmana luonnontieteellisenä ajoitusmenetelmänä.[3]

Taulukon lyhenteiden selitykset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

S = Sakaristo R = Runkohuone A = Asehuone T = Torni

K = säilynyt pääosin keskiaikaisessa asussa
Kp = osittain säilynyt keskiaikaisessa asussa – muutettu tai osin purettu
p = purettu siten, että maanpäällisiä osia ei ole jäljellä
r = raunio
= ei rakennettu kivestä keskiajalla
? = tieto on epävarma

Kivikirkkohankkeet historiallisten maakuntien mukaan jaoteltuna[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ahvenanmaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirkko Rakennettu Suojeluspyhimykset S R A T Huomautuksia Lähde
Eckerön kirkko Eckerön kirkko 1380–1420[4]
1270–1290[5]
pyhä Laurentius p K K K Kirkon ajoittaminen on ollut vaikeaa. Ålands Kyrkor -hankkeen kalkkilaastiajoitukset viittaavat 1200-luvun loppuun.[5] Hiekkanen arvioi kirkon nuoremmaksi mm. runkohuoneen hirsien hiilinäytteiden tulosten perusteella.[4] [4]
Finströmin kirkko Finströmin kirkko 1440–1470 Pyhä Risti K K K K Puulustoanalyysillä rakennus on ajoitettu 1400-luvun puoleen väliin, mutta Ålands kyrkor -projektin mukaan kivikirkko olisi saatettu rakentaa holvaamattomana ja matalamman sakariston kera huomattavasti aiemmin.[6] [7]
Föglön kirkko Föglön kirkko 1500–1520[8]
1300-luvun alku?[9]
pyhä Maria Magdalena? p Kp p K Keskiajalta on jäljellä länsitorni ja runkohuoneen länsiosa. Laajennettu ristikirkoksi 1859–60[10] [11]
Getan kirkko Getan kirkko 1510–1540 pyhä Yrjänä?  ? K [12]
Hammarlandin kirkko Hammarlandin kirkko 1300-luku[13]
1200-luvun jälkipuolisko[14]
pyhä Katariina Aleksandrialainen K K K K Vanhimman osan, runkohuoneen, ajoitus on ollut vaikeaa ajoittavien piirteiden vähyyden tai puutteen takia.[13] Hiekkanen ajoittaa sen väljästi 1300-luvulle[13], kun taas Ålands Kyrkor -hankkeen mukaan vanhin kalkkilaasti on 1200-luvun jälkimmäiseltä puoliskolta.[14] [13]
Jomalan kirkko Jomalan kirkko 1275–1285 pyhä Olavi p Kp p Kp Kirkko on Markus Hiekkasen mukaan Suomen vanhin muurattu kivirakennus. Ålands Kyrkor -hankkeen puulustotutkimukset ovat osoittaneet, että torni on muurattu noin vuonna 1280. Koska torni on muurausliitteessä runkohuoneeseen, ajoitus koskee koko kirkkoa. [15]
Kumlingen kirkko Kumlingen kirkko 1500–1510[16]
1450–1500[17]
pyhä Anna p K K K [16]
Kökarin kirkko Kökarin kirkko 1500–1520[18]
1300-luvun loppu[19]
tuntematon r p r Keskiaikaisen, pääosin puretun kivikirkon ajoitushaarukka on leveä. Rakennettiin 1760-luvulla uudelleen. Vain pohjois- ja länsiseinässä on keskiaikaisia osia maanpinnan yläpuolella. [18]
Lemböten kappeli Lemböten kappeli 1500–1530 pyhä Olavi r Raunio entistettiin 1890-luvulla ja katettiin 1970-luvulla. [20]
Lemlandin kirkko Lemlandin kirkko 1290–1310 tuntematon ja pyhä Birgitta(?) K K K K [21]
Saltvikin kirkko Saltvikin kirkko 1350–1370-luku[22]
1280–1300[23]
Neitsyt Maria K K K K Runkohuoneen kattotuolit ovat puulustonäytteiden mukaan 1370-luvulta. Kalkkilaastimenetelmä on antanut varhaisempia ajoituksia. [22]
Sundin kirkko Sundin kirkko 1200-luvun loppu – 1310[24]
1250–1275[25]
pyhä Johannes Kastaja K K K K Ålands kyrkor -hanke on ajoittanut runkohuoneen ajalle 1250-1275. Hiekkanen on kyseenalaistanut tiedon, koska ajoitukseen on käytetty kalkkilaastiajoitusta ja irtainta sisustusta.[26] [24]
Vårdön kirkko Vårdön kirkko 1520–1550
1470–1550[27]
apostoli Mattias  ? Kp [28]

Häme[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirkko Rakennettu Suojeluspyhimykset S R A T Huomautuksia Lähde
Akaan sakaristo Akaa stone sacristy 1 AB.jpg noin 1510 tuntematon K Kivikirkkohankkeesta toteutui vain sakaristo. [29]
Hattulan Pyhän Ristin kirkko Hattula Pyhän Ristin kirkko 1.jpg 1472–1490 Pyhä Risti K K Kp Turun tuomiokirkon ohella ainoa kokonaan tiilestä muurattu keskiaikainen kirkko [30]
Hauhon kirkko Hauho church 1 AB.jpg 1500–1520 tuntematon p K K [31]
Hollolan kirkko Church.20051224 PM.hollola of finland.ojp.jpg 1495–1510 Neitsyt Maria K K K [32]
Hämeenkosken vanha kirkko Hämeenkoski old church ruin 2 AB.jpg 1510–1560 pyhä Laurentius  ? r  ? Koski, nyt Hämeenkoski. Kirkko on ollut raunioina 1650-luvulta lähtien. [33]
Janakkalan kirkko Janakkalankirkko.jpg 1510–1520 pyhä Laurentius p Kp p laajennettu ristikirkoksi[10] [34]
Kalvolan sakaristo 1495–1505 pyhä Olavi K Kivikirkkohankkeesta toteutui vain sakaristo. [35]
Lammin kirkko Lammi Church.JPG 1510-luku pyhä Katariina Aleksandrialainen? K K K [36]
Padasjoen sakaristo 1520–1560 pyhä Birgitta? p Keskiaikaisesta kivikirkkohankkeesta toteutui vain sakaristo, joka purettiin vuosina 1668–1670 rakennetun ristikirkon tieltä. [37]
Pälkäneen rauniokirkko Pälkäne church 1545442.jpg 1495–1505 Neitsyt Maria? arkkienkeli Mikael? r r r [38]
Rengon kirkko Rengonkirkko.JPG 1510–1550 (1560) pyhä Jaakob vanhempi p p p kahdeksankulmainen kirkko [39]
Someron sakaristo Somero stone sacristy 2 AB.jpg 1490-luvun loppu pyhä arkkienkeli Mikael? K Varojen loppuessa sakaristo jäi ainoaksi toteutuneeksi osaksi keskiaikaisesta kivikirkkohankkeesta [40]
Sysmän kirkko Sysmä church.jpg 1510–1520 pyhä Olavi p Kp p Kirkko laajennettiin ristikirkoksi 1833–34.[10] [41]
Sääksmäen kirkko (Valkeakoski) Sääksmäki church 1 AB.jpg 1495–1500 tuntematon p Kp p Keskiaikaisessa hahmossa ovat enää itäinen ja läntinen pääty sekä vähäiset osat niitä yhdistävistä sivuseinistä. [42]
Tammelan kirkko Tammela church 2 AB.jpg 1530–1550 pyhä arkkienkeli Mikael p Kp [43]
Tuuloksen kirkko Church of Tuulos.JPG 1510–1540 pyhä Birgitta? K K [44]
Tyrvännön sakaristo Tyrväntö stone sacristy 1 AB.jpg 1500-luvun alku tuntematon Kp Keskiaikaisesta kivikirkkohankkeesta toteutui vain sakaristo. [45]
Urjalan sakaristo Urjala stone sacristy 1 AB.jpg 1520–1540 tuntematon K Keskiaikainen hanke hiipui sakariston valmistuttua. [46]
Vanajan kirkko Vanaja church 1 AB.jpg 1495–1510 tuntematon Kp K K [47]

Karjala[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirkko Rakennettu Suojeluspyhimykset S R A T Huomautuksia Lähde
Marian kirkko (Vehkalahden kirkko, Hamina) Marian kirkko talvella 2.JPG 1430–1470 Neitsyt Maria? Kp Kp p Kirkko muutettiin tyyliltään uusklassiseksi vuoden 1821 palon jälkeen, ja sen tunnistaa keskiaikaiseksi vain muutamista yksityiskohdista. [48]
Viipurin dominikaanikirkko Viipuri municipality church.jpg 1480–1490 Neitsyt Maria ja Kaikki enkelit  ? r  ? raunio [49]
Viipurin fransiskaanikirkko 1495–1520 tuntematon  ? p  ? ei jäljellä maanpäällisiä osia [50]
Viipurin kaupunginkirkko Vyb clock tower.jpg 1435–1445 Neitsyt Maria ja pyhä Olavi p r p Keskiaikainen hahmo tunnetaan huonosti muutosten, purkamisten ja tuhojen takia. [51]
Virolahden sakaristo Virolahti stone sacristy 1 AB.jpg 1500–1530 tuntematon K Muun muassa taloudellisista syistä kivikirkkohanke ei toteutunut lukuun ottamatta sakaristoa. [52]

Pohjanmaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirkko Rakennettu Suojeluspyhimykset S R A T Huomautuksia Lähde
Alatornion kirkko Alatornion kirkko.jpg 1500–1513 pyhä Johannes Kastaja Kp Kp p keskiaikaisia muureja säilynyt osana vuosina 1794–1797 rakennettua uutta kirkkoa [53]
Isonkyrön vanha kirkko Isokyrö church.jpg 1513–1533 pyhä Laurentius? K K K ajoitus melko varma ja tarkka [54]
Kaarlelan kirkko (Kokkola) Kaarlela church.jpg 1500–1530 pyhä arkkienkeli Mikael? pyhä Katariina? p Kp p Kirkko laajennettiin ristikirkoksi 1788–89.[10] [55]
Keminmaan vanha kirkko eli Pyhän Mikaelin kirkko Keminmaa Old Church 2003 07 26.jpg 1520–1553 pyhä arkkienkeli Mikael K K pohjoisin keskiaikaistyylinen kivikirkko Suomessa [56]
Korsholman rauniokirkko (Vaasa) Ruins of St. Maria Church in Vaasa.JPG 1500–1520 Neitsyt Maria p r p r [57]
Närpiön kirkko Närpes church.jpg 1550–1555 Pyhä Risti, Neitsyt Maria ja pyhä Olavi  ? Kp  ? [58]
Pedersören kirkko Jakobstad Pedersore church.jpg 1510–1520 pyhä Pietari? Kp Kp p K Kirkko laajennettiin ristikirkoksi 1787–95[10] [59]
Vöyrin sakariston raunio 1519–1522 pyhä Margareta? pyhä Jaakob? p Keskiaikaisen kivisakariston raunio on nykyisen puukirkon pohjoissakaran alla [60]

Satakunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirkko Rakennettu Suojeluspyhimykset S R A T Huomautuksia Lähde
Huittisten kirkko Huittinen church Jun2012 003.jpg 1500 pyhä Katariina Aleksandrialainen p Kp Kirkko laajennettiin ristikirkoksi 1793 ja 1860.[10] Keskiaikaisesta kirkosta on jäljellä vain runkohuoneen itäosa. [61]
Kokemäen sakaristo Pyhän Marian sakasti 4.jpg 1500–1540 tai 1540–1560 Neitsyt Maria K Keskiaikaisesta kirkkohankkeesta toteutui vain sakaristo. [62]
Köyliön kivisakaristo 1500-luvun alku pyhä Henrik? p Keskiaikaisesta kirkkohankkeesta toteutui sakaristo, jonka jäänteet saattavat sijaita hiukan pohjoiseen nykyisen 1752 rakennetusta puukirkosta. [63]
Lempäälän kirkko Lempäälä church 1 AB.jpg 1502–1505 pyhä Maria Magdalena ja pyhä Birgitta Kp Kp  ? muutettiin ristikirkoksi 1806 ja lopullisesti 1835–1838[64][10] [64]
Loimaan sakaristo Loimaan Vanhankirkon hirsiaitaa.JPG 1500–1560 tuntematon p Keskiaikaisesta kirkkohankkeesta toteutui sakaristo, joka purettiin 1751 uuden kirkon rakentamisen yhteydessä. Sakariston sijainti on joutunut unohduksiin. [65]
Messukylän vanha kirkko (Tampere) Messukylä Old Church.jpg 1510–1530 pyhä arkkienkeli Mikael K Kp Kp Keskiaikainen työ jäi kesken, eikä esimerkiksi päätyjä muurattu ylös asti kivestä. [66]
Nokian kartanokappeli 1505–1529 tuntematon p raunio [67]
Rauman fransiskaanikirkko RaumaKirche.jpg 1515–1520 Pyhä Risti K K [68]
Rauman entinen kaupunginkirkko Rauma Pyhän Kolminaisuuden kirkon rauniot.JPG 1495–1505 tuntematon r r raunio [69]
Sastamalan kirkko Sastamalan kirkko tielta.jpg 1497–1505 Neitsyt Maria K K [70]
Tyrvään Pyhän Olavin kirkko (Sastamala) Tyrvään-vanha-kirkko.jpg 1506–1516 pyhä Olavi K K K Tulipalo tuhosi kirkon 1600- ja 1700-luvuilta peräisin olleen sisustuksen 1997, jonka jälkeen se rakennettiin uudelleen. [71]
Ulvilan kirkko Church of Ulvila.jpg 1495–1510 pyhä Olavi K K K [72]
Vesilahden sakaristo 1485–1500 pyhä Pietari ja pyhä Paavali Kp p Kirkkohankkeesta toteutui sakaristo ja osittain runkohuone, jonka kivet purettiin 1839 kirkkomaan kiviaitaa varten. [73]

Savo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirkko Rakennettu Suojeluspyhimykset S R A T Huomautuksia Lähde
Savilahden kivisakasti (Mikkeli) Mikkeli Kivisakasti.jpg 1520–1560 pyhä arkkienkeli Mikael Kp Kirkkohankkeesta toteutunut sakaristo oli lähes raunio 1800-luvun lopulla. Se sai nykyisen uusgoottilaisen hahmonsa 1900–1901. [74]

Uusimaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirkko Rakennettu Suojeluspyhimykset S R A T Huomautuksia Lähde
Espoon tuomiokirkko Espoon tuomiokirkko.jpg 1485–1490 tuntematon p Kp p Kirkko on laajennettu ristikirkoksi 1821–23.[10] [75]
Inkoon kirkko Church in Inkoo, Finland.jpg 1430–1520 pyhä Nikolaus K K p Runkohuone rakennettiin kolmessa vaiheessa, joista viimeisin synnytti nykyisen kirkkorakennuksen. [76]
Karjaan kirkko Karis kyrka.JPG 1465–1470 tuntematon K K K [77]
Kirkkonummen kirkko Kirkkonummi church 2 AB.jpg 1400–1490 arkkienkeli Mikael? p Kp  ? Keskiaikaisen, tiilisen runkohuoneen osia on jäljellä kirkon itäsakarassa. [78]
Lohjan kirkko Lohjan Pyhän Laurin kirkko maaliskuussa 2007.jpg 1470–1490 pyhä Laurentius K K K [79]
Pernajan kirkko Saint Michael Church Pernå.jpg 1410–1442 arkkienkeli Mikael ja pyhä Erik K K K [80]
Pohjan kirkko Pohja church 1 AB.jpg 1475–1480 Neitsyt Maria Kp K p [81]
Porvoon tuomiokirkko Porvoon Tuomiokirkko.jpg 1414–1450 Neitsyt Maria? ja/tai pyhä Enevaldus? K K K [82]
Pyhtään kirkko 100 0217 Pyhtään kirkko.JPG 1462 pyhä Henrik K K Kp [83]
Sipoon vanha kirkko Sipoo old church.jpg 1450–1454 pyhä Sigfrid K K K [84]
Siuntion kirkko Siuntion kirkko.jpg 1460–1489 pyhä Pietari p K p [85]
Tenholan kirkko Tenala church 2 AB.jpg 1460–1480 tuntematon K K Kp [86]
Vantaan Pyhän Laurin kirkko Pyhän Laurin kirkko.jpg 1450-luku pyhä Laurentius p K K [87]
Vihdin vanha kirkko Vihti old church ruin 4 AB.jpg 1500–1520 pyhä Bartolomeus? r r raunio [88]

Varsinais-Suomi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirkko Rakennettu Suojeluspyhimykset S R A T Huomautuksia Lähde
Halikon kirkko Halikko church 2.JPG 1460–1475 pyhä Birgitta? Kp Kp p Kirkko on uusittu sisältä täysin, kun kirkko laajennettiin ristikirkoksi 1813–15.[10] [89]
Pyhän Katariinan kirkko Pyhän Katariinan kirkko, Turku.jpg 1440–1450-luku pyhä Katariina Aleksandrialainen K K K [90]
Kalannin kirkko (Uusikaupunki) Kalanti church 1 AB.jpg 1430–1450 Neitsyt Maria ja pyhä Olavi K K K K [91]
Kemiön kirkko Kimito church.jpg 1460-luku Neitsyt Maria ja pyhä Andreas K K Kp [92]
Kiskon sakaristo Kisko.jpg 1510–1530 tuntematon Kp Keskiaikaisesta kivikirkkohankkeesta toteutui vain sakaristo. [93]
Korppoon kirkko Korpo kyrka, den 28 juni 2007, bild 75.JPG 1430–1440-luku pyhä arkkienkeli Mikael K K K K [94]
Laitilan kirkko Laitila church 1 AB.jpg 1460–1483 pyhä arkkienkeli Mikael K K K K [95]
Lemun kirkko Lemu church.jpg 1460–1480 pyhä Olavi K K K [96]
Liedon kirkko Lieto church 1 AB.jpg 1470–1480-luku pyhä Pietari K K K [97]
Maarian kirkko (Turku) Maarian kirkko.jpg 1440-luku Neitsyt Maria ja pyhä Dionysius K K K K [98]
Marttilan sakaristo 1500–1540 pyhä Martinus p Kivisakariston raunio löytyi vuonna 1937. [99]
Maskun kirkko Masku church 1 AB.jpg 1490–1510 pyhä Johannes Kastaja K K K [100]
Mynämäen kirkko Mynämäen kirkko.jpg 1425–1440 pyhä Laurentius ja pyhä Erik K K K K [101]
Naantalin kirkko Church of Naantali.jpg 1480-luku Kaikkein pyhin Vapahtaja(?), Neitsyt Maria, pyhä Johannes Kastaja, pyhä Anna ja pyhä Birgitta K,r K [102]
Nauvon kirkko Nauvo church.jpg 1430–1450 pyhä Olavi? K K K [103]
Nousiaisten kirkko Nousiaisten kirkko.JPG 1420–1430-luku Neitsyt Maria ja pyhä Henrik K K K [104]
Paraisten kirkko Pargas church 2 AB.jpg 1440- tai 1450-luku tuntematon K K K [105]
Perniön kirkko Perniö church and belltower.JPG 1460–1480 pyhä Laurentius K K K [106]
Perttelin kirkko 100 0113 Perttelin kirkko.JPG 1500–1520 pyhä Bartolomeus Kp K [107]
Piikkiön kivisakaristo 1500–1560 tuntematon p Keskiaikaisesta kivikirkkohankkeesta toteutui sakaristo, joka myöhemmin purettiin. Sakariston mahdollisten jäänteiden sijaintia ei tiedetä. [108]
Pöytyän sakaristo 1500–1560 pyhä arkkienkeli Mikael? p Kivisakaristo purettiin ehkä 1805. Sen sijaintia ei tiedetä. [109]
Raision kirkko Raisio church 1 AB.jpg 1500–1520 pyhä Martti (Martinus Toursilainen) K K K K Kirkon rakentaminen aloitettu oletettavasti jo 1305 sakaristosta, joka on purettu uuden 1500 luvulta peräisin olevan sakastin tieltä. [110]
Ruskon kirkko Rusko church 1 AB.jpg 1510–1530 pyhä Maria Magdalena K K [111]
Rymättylän kirkko Rymättylä church 1 AB.jpg 1510-luku pyhä Jaakob vanhempi K K K [112]
Salon kappelikirkko Salo Chapel.jpg 1500–1520 pyhä Anna p p p Huonoon kuntoon joutunut kirkko purettiin 1830–1832 ja kivet käytettiin Salo-Uskelan 1832 rakennettuun kirkkoon. [113]
Sauvon kirkko Sauvon kirkko.jpg 1460–1472 pyhä Clementius K K K [114]
Taivassalon kirkko Taivassalon kirkko.jpg 1425–1440 Pyhä Risti K K K [115]
Turun dominikaanikirkko 1430-luku pyhä Olavi  ? p  ?  ? Kirkosta ei ole löydetty varmasti tunnistettuja arkeologisia jäännöksiä. [116]
Turun Koroisten kirkko Koroinen cross Turku.jpg 1266–1286 tai 1400-luvun loppu – 1500-luvun alku Neitsyt Maria p Kivikirkkohankkeesta on löydetty kolmen seinän perustukset. [117]
Turun tuomiokirkko Turun tuomiokirkko.jpg 1400–1410-luku Neitsyt Maria ja pyhä Henrik K K Kp K Tiilikirkon varhaisimmat osat on rakennettu harmaakivestä 1400-luvun alussa, ja sen jälkeen kirkko on rakennettu monessa eri vaiheessa. [118]
Vehmaan kirkko Vehmaan kirkko.jpg 1425–1440 Pyhä Margareta K K K K [119]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Hiekkanen s. 8.
  2. Hiekkanen, s. 19.
  3. Immonen, Visa: Kivikirkkojen ajoittamisen vaikeus (PDF) Tieteessä tapahtuu. toukokuu 2004. Viitattu 6.5.2009.
  4. a b c Hiekkanen s. 363–364
  5. a b Lindroos et al.: Mortar Dating using AMS 14C and sequential dissolution: Examples from medieval, non-hydraulic lime mortars from the Åland Islands, SW Finland (PDF) ("The mortar from the nave of the church of Eckerö has been dated by Ringbom and Remmer (1995; in 2 CO2 fractions only) and re-dated by Ringbom et al. (2006). The first fractions of 8 samples yielded the average age 718 ± 25 BP, corresponding to AD 1270–1290 (68.2% confidence level).") Viitattu 5.5.2009. (englanniksi)
  6. Ringbom, Åsa: Finström (Enligt dendrokronologisk analys på de bevarade takstolarna skulle stenkyrkan emellertid härstamma från senmedeltiden, alla byggnadsenheter skulle ha uppförts relativt tätt inpå varandra inom loppet av tre decennier. Analysen ger följande utslag: Sakristian 1440-tal, långhuset ca 1450, vapenhuset 1450-talet och tornet 1467. Ändå finns det många tecken som tyder på att stenkyrkan, måhända ovälvd och med en lägre sakristia, uppförts betydligt tidigare. Inne i stensakristian, som nedtill byggts i förband med långhusets nordvägg, påträffades en stor myntskatt som bör ha nedlagts någon gång på 1280-talet. Inne i kyrkan påträffades också enstaka mynt från 1200-talet, medan det stora flertalet hänförde sig till 1300-talet och 1400-talet. Bland korväggens väggmålningar kan man tydligt urskilja många olika skeden, och många olika mästare.) Ålands kyrkor. Viitattu 7.5.2009. (ruotsiksi)
  7. Hiekkanen s. 367–369
  8. Hiekkanen s. 373/
  9. Ringbom, Åsa: Föglö ("Tillsvidare är kronologin för denna första stenkyrka inte nöjaktigt fastställd, långhuset är dock äldst, möjligen från början av 1300-talet, med senare tillfogade byggnadsenheter som sakristia, vapenhus och västtorn.") Ålands kyrkor. Viitattu 8.5.2009. (ruotsiksi)
  10. a b c d e f g h i Knapas, Marja Terttu: Keskiajan kivikirkot kertovat pitkään jatkuneesta asutuksesta Viitattu 19.7.2009.
  11. Hiekkanen s. 373
  12. Hiekkanen s. 377
  13. a b c d Hiekkanen s. 380
  14. a b Lindroos et al.: Mortar Dating using AMS 14C and sequential dissolution: Examples from medieval, non-hydraulic lime mortars from the Åland Islands, SW Finland (PDF) ("The profiles suggest that there are mortars from the second half of the 13th century in the nave, and the nave seems to be a few decades older than the tower.") Viitattu 5.5.2009. (englanniksi)
  15. Hiekkanen s. 389
  16. a b Hiekkanen s. 393
  17. Ringbom, Åsa: Kökar ("I allmänhet har kyrkan daterats till andra hälften av 1400-talet.") Ålands kyrkor. Viitattu 8.5.2009. (ruotsiksi)
  18. a b Hiekkanen s. 399
  19. Ringbom, Åsa: Kökar ("Utgrävningarna antyder också att den första stenkyrkan på platsen troligen uppfördes under senare delen av 1300-talet, möjligen ännu tidigare.") Ålands kyrkor. Viitattu 8.5.2009. (ruotsiksi)
  20. Hiekkanen s. 406–407
  21. Hiekkanen s. 401–402
  22. a b Hiekkanen s. 411
  23. Ringbom, Åsa: Saltvik ("Kyrkans bevarade träkonstruktioner har analyserats dendrokronologiskt, och murbruket har daterats via 14C AMS analys. Enligt det aktuella forskningsläget är alltså kyrkans byggnadsutveckling följande: Ca 1280-1300 uppfördes det nuvarande långhuset och sakristian.") Ålands kyrkor. Viitattu 8.5.2009. (ruotsiksi)
  24. a b Hiekkanen s. 416
  25. Ringbom, Åsa: Sund ("Den första stenkyrkan i Sund, d.v.s. långhuset, uppfördes under perioden 1250-1275. Åldern har bestämts med hjälp av 14C AMS-analys av murbruk och dendrokronologisk analys av kalvariegruppen (krucifixet med tillhörande skulptur föreställande sörjande Maria och en numera försvunnen sörjande Johannes).") Ålands kyrkor. Viitattu 8.5.2009. (ruotsiksi)
  26. Hiekkanen s. 597
  27. Ringbom, Åsa: Vårdö ("Att Vårdö kapellförsamling erhöll sin stenkyrka på 1470-talet visas bl.a. av dendrokronologisk analys av det norra remstycket.") Ålands kyrkor. Viitattu 7.5.2009. (ruotsiksi)
  28. Hiekkanen s. 420
  29. Hiekkanen s. 278–279
  30. Hiekkanen s. 285
  31. Hiekkanen s. 293
  32. Hiekkanen s. 296–297
  33. Hiekkanen s. 302–303
  34. Hiekkanen s. 304–305
  35. Hiekkanen s. 308–309
  36. Hiekkanen s. 312–313
  37. Hiekkanen s. 316–317
  38. Hiekkanen s. 318–319
  39. Hiekkanen s. 322–323
  40. Hiekkanen s. 326–327
  41. Hiekkanen s. 330–332
  42. Hiekkanen s. 334–339
  43. Hiekkanen s. 340–341
  44. Hiekkanen s. 344–347
  45. Hiekkanen s. 348–349
  46. Hiekkanen s. 350–351
  47. Hiekkanen s. 354–356
  48. Hiekkanen s. 540–541
  49. Hiekkanen s. 544–545
  50. Hiekkanen s. 546–547
  51. Hiekkanen s. 548–549
  52. Hiekkanen s. 552–553
  53. Hiekkanen s. 494–495
  54. Hiekkanen s. 498–501
  55. Hiekkanen s. 504–506
  56. Hiekkanen s. 508–510
  57. Hiekkanen s. 512–515
  58. Hiekkanen s. 516–517
  59. Hiekkanen s. 520–522
  60. Hiekkanen s. 526–527
  61. Hiekkanen s. 220–221
  62. Hiekkanen s. 224–225
  63. Hiekkanen s. 228–230
  64. a b Hiekkanen s. 232–235
  65. Hiekkanen s. 236–237
  66. Hiekkanen s. 238–239
  67. Hiekkanen s. 242–244
  68. Hiekkanen s. 246–249
  69. Hiekkanen s. 252–255
  70. Hiekkanen s. 256–258
  71. Hiekkanen s. 260–263
  72. Hiekkanen s. 266–269
  73. Hiekkanen s. 270–271
  74. Hiekkanen s. 534–535
  75. Hiekkanen s. 428–429
  76. Hiekkanen s. 432–433
  77. Hiekkanen s. 436–437
  78. Hiekkanen s. 440–443
  79. Hiekkanen s. 444–445
  80. Hiekkanen s. 450–451
  81. Hiekkanen s. 454–455
  82. Hiekkanen s. 458–459
  83. Hiekkanen s. 464–465
  84. Hiekkanen s. 470–473
  85. Hiekkanen s. 476–477
  86. Hiekkanen s. 480–481
  87. Hiekkanen s. 484–485
  88. Hiekkanen s. 488–489
  89. Hiekkanen s.54–55
  90. Hiekkanen s.142–145
  91. Hiekkanen s.58–59
  92. Hiekkanen s.64–65
  93. Hiekkanen s.68–69
  94. Hiekkanen s.70–73
  95. Hiekkanen s.76–78
  96. Hiekkanen s.80–82
  97. Hiekkanen s.84–85
  98. Hiekkanen s.88–91
  99. Hiekkanen s.94–95
  100. Hiekkanen s.98–99
  101. Hiekkanen s.102–103
  102. Hiekkanen s.106–108
  103. Hiekkanen s.116–117
  104. Hiekkanen s.120–121
  105. Hiekkanen s.126–129
  106. Hiekkanen s.132–133
  107. Hiekkanen s.136–138
  108. Hiekkanen s.140–141
  109. Hiekkanen s.148–149
  110. Hiekkanen s.152–153
  111. Hiekkanen s.156–157
  112. Hiekkanen s.160–161
  113. Hiekkanen s.166–168
  114. Hiekkanen s.170–171
  115. Hiekkanen s.176–177
  116. Hiekkanen s.180–183
  117. Hiekkanen s.184–186
  118. Hiekkanen s.188–193
  119. Hiekkanen s.212–215

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Suomen keskiaikaiset kivikirkot.