Luettelo Suomen uusgoottilaisista kirkoista
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Tämä on luettelo Suomen uusgoottilaisista kirkoista.
Vanhempia kirkkoja, jotka on myöhemmin uudistettu uusgoottilaisiksi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Piippolan kirkko alkujaan 1769, nykyinen ulkoasu 1888
- Ruotsinpyhtään kirkko Loviisassa, puusta, alkujaan rakennettu 1770, nykyinen ulkoasu 1898
- Ylivieskan kirkko, puusta, alkujaan rakennettu 1786, uusgoottilaiseksi 1892, tuhoutui tulipalossa 2016
- Askolan kirkko puusta 1799, Mats Åkergren, nykyinen ulkoasu 1800-luvulta
- Haapajärven kirkko puusta, alkujaan 1802, Matti Pietilä, nykyinen ulkoasu 1880, Frans Wilhelm Lüchow
- Reisjärven kirkko puusta alun perin 1820 Anton Wilhelm Arppe, nykyinen ulkoasu 1900
Intendentinkonttorissa suunniteltuja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ernst Lohrmannin intendenttikauden ajan (1841–65) suomalaisessa kirkkoarkkitehtuurissa pyörökaarityylillä on keskeinen asema, ja monet uusgoottilaisiksi nimitetyistä kirkoista ovat paremminkin sen edustajia.[1]
- Laukaan kirkko puusta 1834, Carl Ludvig Engel
- Pälkäneen kirkko, 1836–1839, Carl Ludvig Engel
- Kerimäen kirkko puusta 1847, Anders Fredrik Granstedt
- Ylistaron kirkko rapatusta tiilestä 1851, Ernst Lohrmann
- Hattulan uusi kirkko 1852–1857, Ernst Lohrmann
- Tyrvään uusi kirkko, 1855, Pehr Johan Gylich
- Someron kirkko 1856, Georg Theodor von Chiewitz
- Liperin kirkko tiilestä 1858, Georg Theodor von Chiewitz
- Pyhän Henrikin katedraali tiilestä 1858–1860, Ernst Bernhard Lohrmann
- Kiikalan kirkko 1859
- Tervolan iso kirkko, puusta 1861–1864, Ludvig Isak Lindqvist
- Vaasan kirkko 1862, C. A. Setterberg
- Jämijärven kirkko 1863, Georg Theodor von Chiewitz
- Karjalan kirkko (Mynämäellä) 1863, Georg Theodor von Chiewitz
- Savonrannan kirkko 1863, August Boman
- Uudenkaupungin uusi kirkko 1863, Georg Theodor von Chiewitz
- Keski-Porin kirkko tiilestä 1863, Georg Theodor von Chiewitz avustajana C. J. von Heideken
- Teuvan kirkko, 1863 (tuhoutui 1950)
- Juvan kirkko 1856-1863, Ernst Lohrmann ja Carl Edelfelt
- Saksalainen kirkko Helsingissä tiilestä 1864, Harald Bosse ja C. J. von Heideken
- Suonenjoen kirkko 1865, Ferdinand Öhman
- Loviisan kirkko 1865, Georg Theodor von Chiewitz
- Liljendalin kirkko 1866, August Boman ja Theodor Decker
- Suomenniemen kirkko 1866, Axel Hampus Dalström
- Jäppilän kirkko 1872 puusta, Ferdinand Öhman
- Kuivaniemen kirkko 1874, Ernst Lohrmann
- Isonkyrön kirkko 1877, Georg Theodor von Chiewitz
- Kuusjärven kirkko 1878, Ferdinand Öhman
- Humppilan kirkko 1854, paloi 1917, Uusi kirkko, 1920–1921, Josef Stenbäck
- Joensuun kirkko 1864, purettiin 1904
Kukoistuskausi 1870-luvulta 1890-luvulle[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Reposaaren kirkko 1875 Porissa, puusta
- Savonlinnan tuomiokirkko 1874–1878, alun perin Carl Albert Edelfelt, muokannut A. H. Dalström
- Jaalan kirkko 1878 August Boman
- Pielaveden kirkko 1878, Karl Öhman
- Sippolan kirkko tiilestä 1879, C. J. von Heideken
- Kauvatsan kirkko 1879, C. J. von Heideken
- Finlaysonin kirkko Tampereella, 1879
- Messukylän kirkko, 1879, Theodor Höijer
- Kalajoen kirkko, tiilestä 1879, Frans Wilhelm Lüchow
- Jyväskylän kaupunginkirkko L. I. Lindqvist, 1870–1880-luvun vaihde
- Toivakan kirkko puusta 1879-1882 Ludvig Isak Lindqvist
- Asikkalan kirkko 1880, Georg Wilenius
- Lapinlahden kirkko 1880, Frans Sjöström
- Aleksanterin kirkko 1880–1881, Theodor Decker
- Kontiolahden kirkko 1881, Georg Wilenius
- Miehikkälän kirkko tiilestä 1881, Ludvig Isak Lindqvist. Vaikutteita 1800-luvun eri tyylisuunnista.
- Sipoon uusi kirkko 1885, Theodor Decker
- Kiteen kirkko 1886, Frans Sjöström
- Johanneksenkirkko Helsingissä 1889, Adolf Melander
- Siikaisten kirkko puusta, 1889, Karl Viktor Reinius
- Tyrvään kappelihautausmaan vanha kappeli tiilestä, 1890, Otto Stenbäck
- Lahden vanha kirkko puusta 1890, purettu 1977
- Heinäveden kirkko puusta 1891, Josef Stenbäck
- Oulunsalon kirkko puusta 1891, Julius Basilier
- Hangon kirkko 1892 Jac. Ahrenberg
- Hankasalmen kirkko puusta 1892, Josef Stenbäck
- Keuruun uusi kirkko 1892, Theodor Granstedt
- Peräseinäjoen kirkko puusta 1892, Ivar Aminoff
- Luhangan kirkko puusta 1893, Josef Stenbäck
- Nurmeksen kirkko tiiltä 1893-1896, W. A. Mieritz ja J. Westerlund
- Kajaanin kirkko puusta 1896, Jac. Ahrenberg
- Mikkelin tuomiokirkko tiilestä 1897, Josef Stenbäck
- Kotkan kirkko tiilestä 1898, Josef Stenbäck
- Euran kirkko tiilestä 1898, Josef Stenbäck – sekoitus kansallisromantiikkaa ja uusgotiikkaa
- Merikarvian kirkko puusta 1899
1900-luku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Tuupovaaran kirkko Joensuussa puusta 1902
- Joensuun kirkko tiilestä 1903, Josef Stenbäck – myös jugendvaikutteita
- Kemin kirkko rapatusta tiilestä 1903, Josef Stenbäck – myös kansallisromanttisia vaikutteita
- Rantasalmen kirkko tiilestä 1904, Josef Stenbäck, korjattu tulipalon jälkeen 1989, Carl-Johan Slotte – nykyisin edustaa osittain modernismia
- Mikaelinkirkko Turussa tiilestä 1905, Lars Sonck – sekoitus uusgotiikkaa ja jugendia
- Kälviän kirkko Kokkolassa puusta 1905, Odert W. Renell
- Pulkkilan kirkko puusta 1909, Josef Stenbäck
- Siuron kirkko Nokialla puusta 1910, Heikki Tiitola
- Koskenpään kirkko Jämsässä puusta 1896-1911, Erkki Allenius
- Viekijärven kirkko Lieksassa puusta 1911, A. E. Ollilainen
- Forssan kirkko tiilestä 1917, Josef Stenbäck – myös kansallisromanttisia vaikutteita
- Kauhavan kirkko tiilestä 1925, Josef Stenbäck – myös kansallisromanttisia vaikutteita
- Tabor-kirkko Inkoossa tiilestä 1925
- Kristuskyrkan 1928 Helsingissä, Atte V. Willberg – uusgoottilaisesti vaikuttunutta 1920-luvun klassismia
- Sundomin kirkko Vaasassa puusta 1929, Oskar Berg – 1920-luvun klassismia pelkistetyin uusgoottilaisin vaikuttein
Jatkosodan jälkeen luovutetuilla alueilla sijainneet kirkot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Sortavalan luterilainen kirkko puusta, alkujaan rakennettu 1801 uusgoottilainen ulkoasu 1894
- Korpiselän luterilainen kirkko puusta, 1890
- Viipurin tuomiokirkko tiilestä 1893, Eduard Dippell
- Lumivaaran kirkko tiilestä 1935, Ilmari Launis
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Lukkarinen, Ville: ”Kirkkoarkkitehtuuri 1809–1865”, Ars – Suomen taide 3. Helsinki: Otava, 1989.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Lukkarinen, s. 359–361.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Luettelo Suomen uusgoottilaisista kirkoista Wikimedia Commonsissa
