Raahen kirkko
| Raahen kirkko | |
|---|---|
 |
|
| Sijainti | Kirkkokatu 10, Raahe |
| Koordinaatit | |
| Seurakunta | Raahen seurakunta |
| Rakentamisvuosi | 1912 |
| Suunnittelija | Josef Stenbäck[1] |
| Materiaali | betoni ja tiili[1] |
| Istumapaikkoja | 580[2] |
| Tyylisuunta | jugend |
 |
|
Raahen kirkko, joka valmistuttuaan vihittiin Pyhän Kolminaisuuden kirkoksi, on vuosina 1909–1912 rakennettu Josef Stenbäckin suunnittelema ja rakennuttama kivikirkko Raahessa. Kirkko edustaa kansallisromantiikkaa ja jugendia. Tornin huippu kohoaa 56 metriin ja kirkon sisään mahtuu istumaan 580 henkeä.[2] Edellinen kirkko oli puinen ja paloi 23. heinäkuuta 1908.[3]
Kirkko on verhoiltu seudulta louhituilla punagraniittilaatoilla.[2] Vesikaton paanut ovat betonia, kellotornin huippu on pellitetty.[2] Kerrotaan, että kirkkoa suunnitellessa raahelaiset olivat päättäneet rakentaa kirkon, joka ei pala.[4]
Esineistö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Taiteilijaprofessori Eero Järnefelt maalasi alttaritaulun Jeesuksen kanssa myrskyssä vuonna 1926. Hän itse oli antanut taulun nimeksi Heräävä toivo. Maalaustyö on tehty Pariisissa, mutta luonnosteltu Helsingissä, jossa maalauksen henkilöiden malleina toimivat Helsingin yliopiston voimistelulaitoksen opiskelijat. Kooltaan taulu on 5,40 metriä korkea ja 3,70 metriä leveä.[5]
Kangasalan urkutehtaan rakentamat 39-äänikertaiset urut olivat vuodelta 1970. Raahen kirkko sai uudet urut peruskorjausremontin yhteydessä. Urkurakentamo Martti Porthan Oy:n toteuttamien Friedrich Ladegast -tyylisten urkujen valmistaminen alkoi kesällä 2012. Uusien urkujen käyttöönottojuhlaa vietettiin 17.3.2013. Kruunut ja lampetit on valmistanut raahelainen taidetakoja A. F. Westman.[2]
Kirkossa on tehty useita peruskorjauksia valmistumisensa jälkeen, muun muassa vuonna 1972 ja 1996. Kirkon 100-vuotisjuhlan lähestyessä todettiin, että kirkossa on syytä tehdä perusteellinen korjaus ja se toteutettiin vuosina 2010-2011. Peruskorjauksen tavoitteeksi otettiin kirkon palauttaminen alkuperäiseen asuunsa mm. värien suhteen. Korjaus käsitti kirkon kaikkien sisätilojen lattia-, seinä- ja kattopintojen, täydentävien rakennusosien sekä kiinto- että uusien erikoiskalusteiden pintakäsittelyt. Korjauksen yhteydessä toteutettiin muun muassa kuoriosan laajennus, keskeisalttari, kirkkosalin penkkien istuinosien varustaminen pehmusteella sekä kirkkosalin peräosaan apusakasti ja morsiushuone. Kirkon LVI- ja sähkötekniset asennukset uusittiin korjauksessa kokonaisuudessaan. Ulkopuolen työt sisälsivät muun muassa kirkkoa ympäröivän puuston ja kasvillisuuden raivauksia, liikuntaesteisten luiskan toteutuksen ja julkisivuvalaistuksen uusimisen. Kirkon uudelleen vihkimisen toimitti piispa Samuel Salmi 18.3.2012. Samalla vietettiin kirkon 100-vuotisjuhlaa.[2]
Raahen vanha kirkko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Raahen vuonna 1908 palanut vanha kirkko oli tyypillinen 1600-luvun pitkäkirkko ja se valmistui vuonna 1655. Kirkko rakennettiin kaupungin koillislaidalle, eikä keskelle kaupunkia niin kuin yleensä tuolloin tehtiin, kaupungin korkeimmalle mäelle. Näin kirkon huomattavan korkea torni toimi myös kauas merelle näkyvänä merimerkkinä. Kirkon ulkopuoli sai pian valmistumisensa jälkeen lautavuorauksen.
Valmistumisvuonna Raahen kaupungin pormestari Henrik Corte kutsui kuvanveistäjä Mikael Baltin Turusta tekemään kirkkoon saarnatuolin. Baltin veistämä saarnatuoli valmistui samana vuonna. Perimätiedon mukaan saarnatuoli rakennettiin tammesta, jonka Pietari Brahe oli lähettänyt.[3] Saarnatuoli paloi kirkon mukana, mutta uuteen kirkkoon rakennettiin saarnatuoli vanhan kirkon mallin mukaan.[2] Mikael Balt työskenteli Raahen kirkossa myös vuosina 1669–1673, jolloin hän koristeli kirkon värikkäillä veistoksilla. Veistokset oli pääosin sijoitettuna korkeisiin kuvalaitteisiin.
Vanhaa kirkko peruskorjattiin vuonna 1884 ulkoa ja sisältä. Tuolloin kirkon sisäpuoli sai lautavuorauksen, ja kirkko maalattiin sisältä vaaleaksi. Myös Baltin veistokset puhdistettiin ja maalattiin uudelleen. Värikkäitä veistoksia pidettiin uudistettuun kirkkoon sopimattomina, eikä niitä enää haluttu kirkon sisälle. Suurin osa veistoksista varastoitiin kirkon viereiseen kellotapuliin. Tapuliin varastoidut veistokset säilyivät, vaikka tulipalo tuhosikin kirkon.
Veistokset ja tapulin edessä seissyt yksi Suomen vanhimmista[6] vaivaisukoista siirrettiin Raahen museoon, kun tapuli tarpeettomana purettiin uuden kirkon valmistumisen jälkeen vuonna 1912. Museoon on veistoksista ja muista vanhan kirkon koristuksista rakennettu kirkkosali, jossa nykyisin myös järjestetään kirkollisia juhlia.
Kuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
-
Eero Järnefelt, Jeesuksen kanssa myrskyssä, 1926. -
Vanhan kirkon veistoksia Raahen museossa. -
Mikael Balt, Raahen vanhan kirkon puuveistoksia, noin 1669-1673. -
Raahen kirkko, sankarihaudat. -
1650-luvulla rakennettu Raahen vanha kirkko paloi 23. heinäkuuta 1908.
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Raahen kirkko (rakennusperintörekisteri) Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. Museovirasto.
- ↑ a b c d e f g Raahen kirkko Raahen seurakunta. Arkistoitu 4.12.2021. Viitattu 17.1.2023.
- ↑ a b Orkamaa, Jaakko: Raahen kirkko 2006. Raahen Matkailuoppaat ry:. Arkistoitu 8.4.2009. Viitattu 9.7.2008.
- ↑ Vähäkangas, Kirsti: Kirkko odottaa suurremonttia ja satavuotisjuhlaa (Artikkeli julkaistu alun perin Raahelainen-lehdessä 20.7.2005) 20.7.2005. Raahen Matkailuoppaat ry. Viitattu 17.1.2023.
- ↑ Sovelius-Sovio, Eero: Raahen kirkon alttaritaulu, Heräävä toivo 2006. Raahen Matkailuoppaat ry. Viitattu 17.1.2023.
- ↑ Santaholma, Kaija: Vaivaisukot – Tummatukka ja kirkonäijät, s. 29. Sarmala Oy/Rakennusalan kustantajat RAK, 2001. ISBN 951-664-078-8.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Raahen kirkko Wikimedia Commonsissa
