Kyösti Kakkonen

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Kyösti Kakkonen (s.7. joulukuuta 1956 Kiihtelysvaara) on joensuulainen liikemies ja taiteenkerääjä sekä miljonääri. Hän toimii Kakkonen-Yhtiöt Oy:n, Joensuun Kauppa ja Kone Oy:n ja Pick Import Oy:n hallituksen puheenjohtajana. Lisäksi hän on Tokmannin, Tarjousmaxin, Suomen Liikekiinteistöt SLK Oy:n ja Putkela Oy:n hallitusten jäsen. Kakkosta on kutsuttu myös halpakaupan keisariksi.

Kakkonen toimi joensuulaisen Tokmanni-konsernin toimitusjohtajana 1. kesäkuuta 2009 saakka.[1] Tuolloin häneltä otti vetovastuun Heikki Väänänen. Kakkonen oli sopinut toimivansa yhtiön toimitusjohtajana tuohon asti CapManin hankkiessa määräysvallan konsernissa vuonna 2004.[2] Hän jäi syrjään ottaakseen aikaa perheelle.[3] Hän on ehdottanut, että vapusta tehtäisiin taksvärkkipäivä, jolloin tehtäisiin ilmaiseksi työtä Suomelle.[4]

Koulutus ja työura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kyösti Kakkonen kirjoitti ylioppilaaksi Joensuun normaalikoulusta vuonna 197] ja valmistui oikeustieteen kandidaatiksi Uppsalassa 1985. Hän perusti ensimmäisen yrityksensä Koneyhtymän Kari-veljensä kanssa 1979.

Kakkonen on ansioitunut myös muilla tavoin. Hän on Unkarin kunniakonsuli ja Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiön hallintoneuvoston jäsen. Aiemmin Kakkonen on toiminut Joensuun Yrittäjien puheenjohtajana ja Pohjois-Karjalan Yrittäjien varapuheenjohtajana.

Vuonna 2007 liikemaailmaan sijoittuvassa tosi-tv -ohjelmassa Leijonan kita Kakkonen toimi yhtenä sarjan "leijonista" eli pääomasijoittajana.

Taide[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kakkonen on myös tunnettu design-taiteen keräilijä. Hänellä on eräs Suomen merkittävimmistä lasi- ja keramiikkakokoelmista.[5] Hänen kokoelmiinsa kuuluvia teoksia on ollut esillä useissa taidenäyttelyissä ja muun muassa Espoon EMMAn kokoelmissa. Kesällä 2009 osa Kakkosen lasitaidekokoelmasta oli esillä Retretissä.

Toukokuussa 2008 Länsiväylä kertoi, että Espoon Tapiolaan suunnitellaan kansainvälistä design-museota EMMAn viereen. Siellä olisi Tapio Wirkkalan ja Rut Brykin säätiön kokoelma, sekä Kyösti Kakkosen kokoelman 3 500 teosta. Tapiolan kehittämisjohtaja Lauri Niemi mukaan museohanke liittyy Otaniemen korkeakouluun, alueen liikenteeseen ja langattomiin nettiyhteyksiin.[6] Kakkonen on antanut kokoelmansa sijoituskokoelmaksi EMMAlle. EMMAn entinen museonjohtaja Markku Valkonen on ollut asiantuntijana kokoelmaa luotaessa.[7]

Vaalirahoitus ja vuorineuvoksen arvo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kakkonen on myös toiminut poliittisesti. Hän vihastui etenkin vuoden 2006 Tarja Halosen valintaan uudelle kaudelle presidentiksi ja kirjoitti Joensuun yrittäjien Kipinä-lehteen artikkelin, jossa ehdotti, että yrittäjien pitäisi ryhtyä "maksulliseen arvovalintavaikuttamiseen" heille sopivien ehdokkaiden tukemiseksi.[8]

Toukokuussa 2008 kerrottiin Kakkosen olevan yksi Kehittyvien maakuntien Suomi ry -nimisen yhdistyksen takana olevista liikemiehistä. Yhdistys oli perustettu 2006 ja se tuki useiden näkyvien poliitikkojen edustakuntavaalikampanjaa, mm. pääministeri Matti Vanhasen kampanjaa 10 000 eurolla.[9] Suomen Liikekiinteistöt, jonka hallituksen puheejohtaja Kyösti Kakkonen oli, antoi yhdistykselle 120 000 euroa (30 %). Suurin tukija oli Kakkosenkin liiketoimintaa on hoitanut Nova Group (tj. Tapani Yli-Saunamäki). Nova Groupin pääala on kaavoitus- ja maankäyttösopimusten hierominen kuntien kanssa.[10] Tapani Yli-Saunamäen mukaan yhdistys tuki noin 40 ehdokasta yhteensä 400 000 eurolla. Vuosi vaalien jälkeen vain kahdeksan ehdokasta oli nimennyt KMS:n tukijakseen.[11]

Useat KMS:n tukemat huippupoliitikot hakivat vuorineuvoksen arvonimeä Kyösti Kakkoselle vaalien jälkeen. Pääministeri Matti Vanhasen johtama arvonimilautakunta ei puoltanut hakemusta.[12]

Kyösti Kakkosta vastaan nostettu syyte Helsingin käräjäoikeudessa hylättiin huhtikuussa 2012.[13]

Perhe ja yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kakkonen asuu nykyisin Joensuussa Pyhäselän rannalla. Perheeseen kuuluu kaksi tytärtä. Kyösti Kakkosen vaimo kuoli joulukuussa 2007.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Tokmanin tiedote 26.3.2009
  2. Kakkonen siirtyi pois perhesyistä. Heikki Väänänen nousi toimitusjohtajaksi 1.4.2009. Mäntsälän Viikkouuutiset. Viitattu 15.6.2009.
  3. Lassila, Pekka: Tokmannin Heikki Väänänen: Halvasta tulee muodikasta Kauppalehti. 28.3.2009. Viitattu 15.6.2009.
  4. Miljonäärityönantajan raju ehdotus: Vappuna töihin - palkka valtiolle Iltalehti. 31.8.2013.
  5. Kyösti Kakkonen - Leijonan Kita? MTV3.fi. Viitattu 20.5.2008.
  6. Tapiolasta kansainvälisen muotoilun kehto, Länsiväylä 16.5.2008 s. 8
  7. Yle.fi
  8. Kansan Uutiset: Kakkonen ehdotti rahalla vaikuttamista jo 2006 HS. Viitattu 10.8.2008.
  9. Esko Rantanen: Paljonko pääministeri maksaa? Talouselämä. Viitattu 15.5.2008.
  10. KSM:n takana vain viisi rahoittajaa ja Kohuyhdistys KMS olikin vain kolmen liikemiehen operaatio, Lahjoittajia ei ollut suuri määrä, kuten Vanhaselle kerrottiin, Helsingin Sanomat 7.6.2008 A3ja A5
  11. Kehittyvän vaalirahoituksen, Kehittyvien maakuntien Suomi keräsi mittavalla vaalituella oman eduskuntaryhmän, Herää kysymys, voisivatko vaaliavustajat toimia bisnesten, Helsingin Sanomat 25.5.2008 D4
  12. Kakkosesta ei tullut vuorineuvosta IL 28.5.2008
  13. Syyte liikemies Kyosti Kakkosta vastaan hylattiin, Yle.fi/uutiset, viitattu 18.4.2012

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]