Tampereen taidemuseo

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tampereen taidemuseo – Pirkanmaan aluetaidemuseo
Tampere Art Museum1.jpg
Perustettu 1931
(aluetaidemuseo vuodesta 1974)
Sijainti Puutarhakatu 34
Amuri, Tampere
Koordinaatit 61°29′55″N, 023°44′38″EKoordinaatit: 61°29′55″N, 023°44′38″E
Vierailijoita vuodessa n. 30 000[1]
Ylläpitäjä Tampereen kaupunki
Johtaja Taina Myllyharju[2]
Kotisivut Tampereen taidemuseo

Tampereen taidemuseo on tamperelainen museo, joka on aloittanut toimintansa vuonna 1931[3]. Taidemuseon rakennus sijaitsee Amurin kaupunginosassa Pyynikintorin läheisyydessä. Museo on ollut Tampereen kaupungin omistuksessa vuodesta 1985, ja se toimii nykyään osana kaupungin museotointa. Alun perin Tampereen taidemuseon toiminnasta ja sen kokoelmista vastasi Tampereen Taideyhdistys.[4] Yhdistys tukee yhä museon toimintaa, samoin kuin Tampereen taidemuseon ystävät ry[5].

Kokoelmat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tampereen taidemuseo on vuodesta 2005 lähtien hallinnoinut omien kokoelmiensa lisäksi Tampereen nykytaiteen museon kokoelmaa ja Tampereen kaupungin taidekokoelmaa. Sillä on tätä nykyä hallussaan Suomen toiseksi suurimmat taidekokoelmat, yhteensä yli 14 000 teosta lähes 2 000 taiteilijalta. Suurin osa teoksista on kotimaista taidetta 1800- ja 1900-luvuilta. Painopisteitä ovat mm. tamperelainen taide ja suomalainen mitalitaide.[3] Yksittäisistä taiteilijoista ovat parhaiten edustettuina Tove Jansson, Tuulikki Pietilä, Magnus Enckell, Kalle Löytänä ja Matti Petäjä[6].

Taidemuseon kokoelmien kuuluisin osa on kansainvälisesti tunnettu Muumilaakson kokoelma, johon sisältyy Tove Janssonin alkuperäispiirroksia ja Tuulikki Pietilän kolmiulotteisia kuvaelmia. Taidemuseo sai muumiteokset 1980-luvulla suurena kertalahjoituksena, mikä johti erillisen Muumilaakso-museon avaamiseen vuonna 1987.[3][7] Muumimuseo sijaitsi 25 vuoden ajan pääkirjastotalo Metson alakerrassa, kunnes se joutui muuttamaan pois remontin vuoksi[8]. Vuoden 2013 alusta Muumilaakso on ollut esillä Tampereen taidemuseon pohjakerroksessa. Sijainti on väliaikainen, sillä Muumilaakso saa uudet tilat Tampere-talosta vuonna 2016.[3][9]

Kuvanveistäjä Johannes Takasen marmoripatsas Rebekka (1877) kuuluu Tampereen taidemuseon kokoelmiin[10].

Näyttelyt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tampereen taidemuseo esittelee paikallista, kotimaista ja ulkomaista kuvataidetta. Näyttelytoiminnassa ovat edustettuina sekä nykytaide että taidehistoria.[11]

Museokävijöiden suosikkeja ovat olleet varsinkin muinaisia kulttuureja esittelevät suurnäyttelyt. Vuosina 1997–1998 taidemuseossa oli esillä Meksikon ja Guatemalan intiaanikulttuureja käsittelevä näyttely, johon tutustui yli 96 000 henkeä. Lähes yhtä suosittu oli vuoden 2001 inkanäyttely, joka keräsi yli 91 000 kävijää. Ylivoimainen yleisöennätys tehtiin kuitenkin vuosina 1993–1994, kun näyttelyn aiheena oli Muinainen Egypti – hetki ikuisuudesta. Puolessa vuodessa museo sai 159 000 egyptologiasta kiinnostunutta vierasta.[12][13]

2010-luvulla näyttelyitä on järjestetty esimerkiksi Dashi Namdakovin, J. M. W. Turnerin ja H. R. Gigerin teoksista[14][15][16]. Uutta kotimaista taidetta on esitelty muun muassa jokavuotisissa Vuoden nuori taiteilija -näyttelyissä[17].

Vuoden nuori taiteilija[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Vuoden nuori taiteilija

Tampereen taidemuseo tunnetaan Vuoden nuori taiteilija -tapahtumasta, jonka se järjestää yhdessä Tampereen kaupungin kanssa. Tapahtuman tarkoituksena on kiinnittää huomiota suomalaiseen nykytaiteeseen tuomalla esiin lahjakkaita, alle 35-vuotiaita kuvataiteilijoita. Vuoden nuoren taiteilijan valitsee asiantuntijaryhmä. Tapahtuma sai alkunsa Tampereen Nuorkauppakamarin aloitteesta vuonna 1984.[17][18]

Vuoden 2014 nuoriksi taiteilijoiksi on valittu kuvataiteilijat Janne Nabb ja Maria Teeri, jotka muodostavat työparin. Voittajat jakavat kaupungin myöntämän 20 000 euron stipendin ja saavat kesän ajaksi yksityisnäyttelyn Tampereen taidemuseoon. Syksyllä näyttely siirtyy Turun Aboa Vetus & Ars Nova -museoon.[17]

Pirkanmaan aluetaidemuseo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tampereen taidemuseo on nimetty Pirkanmaan aluetaidemuseoksi. Aluetaidemuseon toiminta alkoi kokeiluna vuonna 1974, ja sen asema vakinaistettiin 1980-luvun alussa. Aluetaidemuseo-nimitys tarkoittaa, että Tampereen taidemuseo tarjoaa asiantuntijapalveluja pirkanmaalaisille kunnille ja muille yhteisöille. Se muun muassa lainaa yhteistyökumppaneilleen maksutta kiertonäyttelyitä, joita voidaan sijoittaa kunnallisten näyttelytilojen lisäksi vaikkapa kouluihin, päiväkoteihin, kirjastoihin ja palvelutaloihin. Aluetaidemuseo myös seuraa Pirkanmaan taide-elämää ja tutkii sen taidehistoriaa.[19][20][21] Esimerkiksi keväällä 2011 aluetaidemuseossa aloitettiin Patsastalkoot-niminen projekti, jonka tavoitteena on tallettaa tietoa Pirkanmaan alueen julkisista veistoksista[22].

Vuonna 2007 taidemuseossa oli esillä kiinalaista nykytaidetta. Luovuuden rakentajat -näyttely oli osa Tampereen Kiina-aiheista teemavuotta, johon osallistui myös viisi muuta museota.[23]

Museotilat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taidemuseo toimii arkkitehti C. L. Engelin suunnittelemassa entisessä viljamakasiinissa, joka on valmistunut vuonna 1838. Rakennus edustaa tyyliltään uusklassismia. Ulkoasultaan se on yksinkertainen, hillitty ja vähäkoristeinen. Koska makasiini on ollut arkinen hyötyrakennus, talon ulkopintaa ei ole rapattu, vaan punatiili on jätetty näkyviin. Kyseessä on tiettävästi Tampereen vanhin säilynyt punatiilijulkisivu.[24]

Vuonna 1927 Aamulehden toimituksessa syntyi ajatus, että tyhjilleen jäänyt makasiini muutettaisiin taidemuseoksi[24]. Muutospiirustukset laati tamperelainen arkkitehti Hilja Gestrin vuonna 1931. Sisätilojen tiiliseinät, lämmitysuunit ja viljalaarit purettiin, ja niiden paikalle rakennettiin ajanmukaiset näyttely- ja toimistotilat.[4] Rakennuksen ulkopuolella muutokset näkyivät lähinnä kattolyhdyn levenemisenä[24].

Taidemuseoon tehtiin vuosina 1982–1984 toinen peruskorjaus, jonka yhteydessä museotekniikka nykyaikaistettiin[4]. Samalla museon näyttelytilat laajenivat, kun rakennukseen lisättiin arkkitehti Antti Ilveskosken suunnittelema maanalainen kerros. Tontin luoteiskulmassa sijainnut vahtimestarin asunto muutettiin puolestaan toimistoksi.[25][26]

Taidemuseon rakennus on suojeltu rakennustaiteellisin, kulttuurihistoriallisin ja maisemallisin perustein[25].

Uudisrakennushanke[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1985 Tampereen Taideyhdistys luovutti taidemuseon Tampereen kaupungille sillä ehdolla, että museolle tehtäisiin uusi päärakennus entisen viereen. Arkkitehti Antti Ilveskoski suunnitteli taidemuseolle uudisrakennuksen, joka oli tarkoitus yhdistää vanhaan osaan maanalaisten tilojen välityksellä.[25][27] Hanke kirjattiin Tampereen kaupungin kuntasuunnitelman toteuttamisosaan vuonna 1985, kun kaupunginjohtajana toimi Pekka Paavola. Kaupunginjohdon vaihduttua uudisrakennushankkeesta kuitenkin luovuttiin, ja se hävisi kuntasuunnitelmasta vuonna 1988.[28]

Taidemuseon uudisrakennuksesta on keskusteltu julkisuudessa myös 2010-luvulla. Muumilaaksolle etsittiin tuolloin pitkään uutta sijoituspaikkaa.[27][29] Taidemuseon pitkäaikainen johtaja Anneli Ilmonen kertoi Tamperelaisen haastattelussa, että pitää uudisrakennusta ainoana oikeana ratkaisuna[28]. Huonon taloustilanteen vuoksi kaupunki päätti lopulta järjestää muumeille paikan Tampere-talosta[9]. Taidemuseolle päätös oli pettymys, sillä se oli toivonut laajennusta myös omiin tiloihinsa[30].

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kaita-aho, Juha: Museot vetävät Tampereella Utain. 8.1.2014. Tampere: Tampereen yliopisto. Viitattu 28.2.2014.
  2. Tampereen taidemuseon henkilöstö 13.11.2013. Tampere: Tampereen taidemuseo ja Tampereen kaupunki. Viitattu 9.2.2014.
  3. a b c d Tampereen taidemuseon kokoelmat 2.1.2013. Tampere: Tampereen taidemuseo ja Tampereen kaupunki. Viitattu 9.2.2014.
  4. a b c Yleistä museosta 19.12.2012. Tampere: Tampereen taidemuseo ja Tampereen kaupunki. Viitattu 28.2.2014.
  5. Tukiyhdistykset 28.8.2012. Tampere: Tampereen taidemuseo ja Tampereen kaupunki. Viitattu 9.2.2014.
  6. Viisi parhaiten edustettua taiteilijaa 20.12.2012. Tampere: Tampereen taidemuseo ja Tampereen kaupunki. Viitattu 12.2.2014.
  7. Muumilaakso 2012. Tampere: Tampereen taidemuseon Muumilaakso ja Tampereen kaupunki. Viitattu 12.2.2014.
  8. Tampereen Muumilaakso muuttaa taidemuseon alakertaan Helsingin Sanomat. 7.11.2012. Sanoma Media Finland. Viitattu 9.2.2014.
  9. a b Rajamäki, Aila: Muumilaakso muuttaa Tampere-taloon 23.4.2014. Tampere: Tampereen kaupunki. Viitattu 24.4.2014.
  10. Viisi kokoelman helmeä 21.12.2012. Tampere: Tampereen taidemuseo ja Tampereen kaupunki. Viitattu 1.3.2014.
  11. Tampereen taidemuseon toiminta-ajatus 29.1.2014. Tampere: Tampereen taidemuseo ja Tampereen kaupunki. Viitattu 28.2.2014.
  12. Rämö, Marjo: Miksi muumityöt ovat Tampereella? Tamperelainen. 19.1.2013, päivitetty 21.1.2013. Tampere. Viitattu 28.2.2014.
  13. Aiemmat näyttelyt: 1985–2005 8.7.2010. Tampere: Tampereen taidemuseo ja Tampereen kaupunki. Viitattu 28.2.2014.
  14. Aiemmat näyttelyt: 2013 8.5.2013. Tampere: Tampereen taidemuseo ja Tampereen kaupunki. Viitattu 28.2.2014.
  15. Aiemmat näyttelyt: 2012 12.12.2012. Tampere: Tampereen taidemuseo ja Tampereen kaupunki. Viitattu 28.2.2014.
  16. Aiemmat näyttelyt: 2010 18.2.2011. Tampere: Tampereen taidemuseo ja Tampereen kaupunki. Viitattu 28.2.2014.
  17. a b c Vuoden nuori taiteilija -tapahtuma 25.9.2013. Tampere: Tampereen taidemuseo ja Tampereen kaupunki. Viitattu 28.2.2014.
  18. Vuoden nuori taiteilija 2014 (PDF) (Tiedote) 19.9.2013. Tampere: Tampereen taidemuseo ja Tampereen kaupunki. Viitattu 12.2.2014.
  19. Linder, Marja-Liisa: Taidetta livenä ja verkossa – Pirkanmaan aluetaidemuseon tulevia ja olevia palveluja ikäihmisille. Museoon, 2010, nro 2, s. 15.
  20. Pirkanmaan aluetaidemuseo 1.7.2013. Tampere: Tampereen taidemuseo ja Tampereen kaupunki. Viitattu 28.2.2014.
  21. Kiertonäyttelyt keväällä 2014 18.12.2013. Tampere: Tampereen taidemuseo ja Tampereen kaupunki. Viitattu 28.2.2014.
  22. Patsastalkoot Pirkanmaalla 15.2.2013. Tampere: Tampereen taidemuseo ja Tampereen kaupunki. Viitattu 28.2.2014.
  23. Luovuuden rakentajat. Kiinalaisen nykytaiteen huippukatsaus Tampereen taidemuseossa 14.10.2009. Tampere: Tampereen taidemuseo ja Tampereen kaupunki. Viitattu 1.3.2014.
  24. a b c Niemelä, Jari: Tiilestä tehty Tampere – punatiilirakennuksia eilen, tänään ja huomenna, s. 119–120. Tampere: Tampere-Seura, 2006. ISBN 952-5558-01-0.
  25. a b c Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998, s. 89. Tampere: Tampereen kaupungin kaavoitusyksikkö, 1998.
  26. Tampereen Taideyhdistyksen historiaa Tampereen Taideyhdistys. Viitattu 28.2.2014.
  27. a b Rämö, Marjo: Taidemuseolle on tehtävä uusi rakennus Tamperelainen. 22.1.2014. Tampere. Viitattu 24.4.2014.
  28. a b Rämö, Marjo: Korvaamattomien muumitöiden vieminen vanhaan tehtaaseen rikkoisi lahjoituksen ehtoja – Lue, mitä Tove Janssonin kanssa sovittiin Tamperelainen. 19.11.2011. Tampere. Viitattu 24.4.2014.
  29. Myllyharju, Taina & Bonelius, Elina: Taidemuseo on mukana Tove Janssonin 100-vuotisjuhlassa Tamperelainen. 11.12.2013. Tampere. Viitattu 24.4.2014.
  30. Kokko, Tiina: Taidemuseon väki pettyi: ”Muumeista tulee kongressimatkailun apuväline” 23.4.2014. Tampere: YLE Tampere. Viitattu 24.4.2014.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Tampereen taidemuseo.