Finlaysonin tehdasalue

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Finlaysonin tehtaan portti

Finlaysonin tehdasalue on Tampereen keskustassa sijaitseva historiallinen tehdas­alue. Se sijaitsee Tammer­kosken ylä­juoksun länsi­rannalla, Satakunnankadun pohjoispuolella. Samalla kohdalla Tammerkosken itä­puolella on Tampellan entinen tehdasalue. Nykyään kumpikaan alue ei ole enää teollisuus­käytössä, mutta suuri osa vanhoista tehdas­rakennuksista on yhä paikoillaan.

Finlaysonin tehtaan perusti vuonna 1820 skotlantilainen James Finlayson. Hän rakennutti tehtaan Tammerkosken yläjuoksulle. Hänen aikaisiaan tehdasrakennuksia ei enää ole jäljellä. Hän myi tehtaan vuonna 1836 Carl Samuel Nottbeckille ja Georg Adolf Rauchille. Uudet omistajat alkoivat heti laajentaa tehdasta.

Kuusvooninkinen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1847 Kuusivooninkinen hallitsi Tammerkosken maisemaa.
Kuusvooninkisen torni

Alueen vanhin rakennus on TR 1 (tehdasrakennus 1) eli Kuusvooninkinen, jota kutsutaan myös Vanhaksi tehtaaksi. Sen suunnitteluun osallistui moderniin teollisuusrakentamiseen perehtynyt John Barker. Nimi Kuusvooninkinen tulee rakennuksen kuudesta kerroksesta (ruots. sex våningar), jonka välipohjia kannattavat valurautapylväät valmisti Fiskarsin valimo.[1] Rakentamisen aikaan se oli todellinen pilvenpiirtäjä verrattuna ympäröivään rakennuskantaan. Kuusvooninkinen valmistui vuonna 1837. Seuraavana vuonna laitteet olivat valmiina kehruun aloittamiseksi. Kudontatyöt alkoivat vuonna 1839.

Kuusvooninkinen on Suomen ensimmäinen tehdasrakennus modernissa mielessä. Tämä perustuu sen kantavaan rakenteeseen, joka on väliseinien sijaan toteutettu valurautapylväin. Rakennukseen asennettiin palonsammutuslaitteisto. Vuonna 1892 se korvattiin automaattisella palonsammutusjärjestelmällä. Tuolloin Kuusvooninkisen ja viereisen TR 2:n yhteiseksi porrastorniksi vuonna 1850 rakennettua tornia korotettiin, jotta sammutusjärjestelmän vesisäiliö saatiin tarvittavalle korkeudelle.

Muita tehdasrakennuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vasemmalla TR 10 Plevna, oikealla TR 7 Katuvapriikki

Finlaysonin tehdasalueen muita rakennuksia ovat

  • TR 2
  • TR 4 Koskitehdas
  • TR 5
  • TR 6 värjäämö
  • TR 7 Katuvapriikki
  • TR 9 Seelanti
Työn hyörinää Plevnan kutomosalissa vuonna 1932
  • TR 10 Plevna
  • TR 15 Vanha värjäämö (purettu vuonna 2005)
  • TR 22 Eteläturbiini
  • TR 31 Puutarhatehdas
  • TR 34 Pääkonttori
  • TR 36 Höyrykonehuone
  • TR 37 Siperia
  • TR 48 Tehtaanmyymälä
  • TR 53 Sähkövoimala
  • TR 54 Viimeistelimö
  • TR 57 Laappihuone (purettu vuonna 2003)

Piippu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Finlaysonin tehtaanpiippu valmistui vuonna 1899 Siperia-tehdasrakennukseen. Piippu on tiilirakenteinen ja sen korkeus on 65 metriä.[2]

Muita rakennuksia ja rakennelmia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Finlaysonin palatsi

Nykytila[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Finlayson lopetti tekstiilituotannon alueella 1990-luvun alku­vuosina, mutta siellä toimii yhä tehtaanmyymälä.[3] Jo sitä ennen, vuonna 1988, oli alueen tulevasta käytöstä järjestetty suunnittelu­kilpailu, jonka voitti arkkitehti­toimisto 8 Studio oy. Alueen uusi asemakaava hyväksyttiin Tampereen kaupunginvaltuustossa vuonna 1995.[4]

Suurin osa alueen vanhoista rakennuksista on säilytetty, joskaan ei enää teollisuus­käytössä. Tiloissa toimii monia yrityksiä, oppilaitoksia ja museoita.[3] Alueelle on rakennettu myös uusia rakennuksia noin 30000 kerros­neliö­metriä, ja niissä asuu noin 800 henkilöä.[4]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Riitta Nikula: ”Suomi teollistuu”, Suomen arkkitehtuurin ääriviivat, s. 81-84. Keuruu: Otava, 2005. ISBN 951-1-20141-7.
  2. Liisa Heinänen: Finlaysonin maamerkki on taas ulkoapäin kunnossa. Aamulehti, 30.7.2012, s. A08.
  3. a b Pirkanmaan teollisuushistoria – Finlaysonin alue Tampereen museot.
  4. a b Mikko Järvi: Tammerkosken muutos ja rakennusperintö Ympäristöministeriö ja Museovirasto. Viitattu 23.8.2010.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä arkkitehtuuriin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.