Kuninkaankatu (Tampere)
Kuninkaankatu on pohjois-eteläsuuntainen katu Tampereen keskustassa. Se alkaa Finlaysonilta ja kulkee Tammerkosken kaupunginosan läpi Nalkalaan. Kuninkaankadun poikkikatuja ovat Puuvillatehtaankatu, Satakunnankatu, Puutarhakatu, Kauppakatu, Hämeenkatu, Hallituskatu ja Satamakatu.[2][3]
Kuninkaankadun ja Hämeenkadun kulmassa sijaitsee Sokoksen tavaratalo.[4] Aiemmin Kuninkaankadun varrella ovat toimineet myös Stockmann ja Anttila. 1980-luvulla osa Kuninkaankadusta muutettiin kävelykaduksi, ja myöhemmin kävelykatuosuutta on laajennettu. Nykyään se ulottuu Hämeenkadulta Satakunnankadulle asti.[5][6] Pyörätie jatkuu Kuninkaankadun alusta loppuun.[2]
Kadun historia ja nimi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuninkaankatu on Tampereen vanhimpia katuja; maanmittari Daniel Hall (1739–1803) piirsi lähes koko nykyisen katulinjan jo vuonna 1775 suunnitellessaan ”Tammerkosken kauppalan” tulevaa asemakaavaa. Tampereesta oli aluksi tarkoitus tehdä kauppala, mutta sen sijaan vuonna 1779 perustettiinkin kaupunki. Hallin päivittämästä kartasta tuli kaupungin ensimmäinen asemakaava.[7]
Ensimmäisissä kartoissa Tampereen kaduilla ei ollut nimiä. Varhaisin tunnettu maininta Kuninkaankadusta on vuodelta 1790, jolloin sitä käytettiin eräässä esirukouksessa (muodossa Kuningan katu). Katujen nimet merkittiin ensimmäisen kerran karttaan maanmittari Johan Walleniuksen (1785–1849) vuosina 1825–1826 laatimassa Tampereen asemakaavaehdotuksessa. Siinä nimet olivat ruotsinkielisiä ja Kuninkaankatu esiintyi muodossa Kungs Gatan.[8][9]
Kuninkaankadun nimi viittaa mahdollisesti kaupungin perustajaan Kustaa III:een. Kadunnimi on kuitenkin voitu muodostaa myös ulkomaisten mallien mukaan.[10] ”Kuninkaankatu” on Euroopassa perinteinen kadunnimityyppi: se on ollut käytössä Englannissa jo 1100-luvulla (Cuningesstrete) ja Ruotsissa 1600-luvulla (Kungsgatan).[11]
Nykyisestä Aleksis Kiven kadusta on käytetty ennen 1820-lukua nimeä Kuningattarenkatu.[12]
Rakennuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuninkaankadulla sijaitsee useita rakennustaiteen, kulttuurihistorian ja kaupunkikuvan kannalta merkittäviä rakennuksia:
- Kuninkaankatu 1: Finlaysonin palatsi; Lambert Petterson 1899[13][14]
- Kuninkaankatu 2: Taidekeskus Mältinranta; Eetu Murros 1929 (ent. vedenpuhdistuslaitos); Bertel Strömmer ja Eetu Murros 1928 (varastorakennus)[15]
- Kuninkaankatu 3: Finlaysonin tehtaanmyymälä; Bertel Strömmer ja Vilho Kolho 1923[13][16]
- Kuninkaankatu 4: Finlaysonin tallipiha; useita rakennuksia 1800-luvulta[17]
- Kuninkaankatu 4a: Finlaysonin kirkko; F. L. Calonius 1878[18]
- Kuninkaankatu 6: Tampereen ensimmäinen postitalo; E. J. Wennerqvist 1867[19]
- Kuninkaankatu 21: Tirkkosen talo; Lars Sonck ja Birger Federley 1899, 1905[20][21]
- Kuninkaankatu 26: Kansallispankintalo (ent. Kansallis-Osake-Pankin talo, alk. Tampereen Osake-Pankin talo); Birger Federley 1904, 1905, 1911, 1915; Bertel Strömmer 1938; Vartola-Erno-Laitinen 1991[22][23][24]
- Kuninkaankatu 28: Otran talo; Georg Schreck 1912–1914; Harry W. Schreck 1963; Taito Uusitalo 1981[25][26]
- Kuninkaankatu 30: Aamulehden talo; Birger Federley 1926; Harry W. Schreck 1950; Jaakko Tähtinen 1960[26][27]
Taideteoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuninkaankadun kävelykadulla on Ukri Merikannon veistos Tietäjälintu (1998).[28] Lisäksi Kuninkaankadun varrella sijaitsevassa Wilhelm von Nottbeckin puistossa on Kotkankallion muistomerkki (n. 1830–1840).[29]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Mäkinen, Petteri: Vanhan Anttilan kauppakeskus sai uuden nimen Tamperelainen. 26.4.2017. Viitattu 1.10.2020.
- ↑ a b Keskustan pyörätiet ja -parkit (PDF) Tampere: Tampereen kaupunki, 2018. Viitattu 5.8.2018.
- ↑ Tampereen keskustan rakennettu kulttuuriympäristö 2012 (PDF) s. 60. Tampere: Tampereen kaupunki & A-Insinöörit Suunnittelu Oy, 2012. Viitattu 8.7.2022.
- ↑ Tampereen Sokos-tavaratalon peruskorjaus ja laajennus Projektiuutiset.fi. 12.4.2011. Viitattu 5.8.2018.
- ↑ Korhonen, Eeva: Tampere, Kuninkaankatu 22–24: Rakennushistoriallinen selvitys (PDF) s. 10, 13, 20. Tampere: Arkkitehtitoimisto Neva Oy, 2012. Viitattu 5.8.2018.
- ↑ Sivonen, Sonja: Tampereen keskustaan avautuu odotettu kauppa ja kultasepänliike – Anttilan rakennukseen helmikuussa lisää vuokralaisia Tamperelainen. 28.11.2016. Viitattu 5.8.2018.
- ↑ Helen, Olli & Seppänen, Jouko: Tampere kartalla, s. 26, 29, 31, 33. Tampere: Tampere-Seura, 2015. ISBN 978-952-5558-23-4.
- ↑ Louhivaara, Maija: Tampereen kadunnimet, s. 17–18. Tampere: Tampereen museot, 1999. ISBN 951-609-105-9.
- ↑ Helen & Seppänen 2015, s. 54, 59.
- ↑ Louhivaara 1999, s. 59.
- ↑ Pitkänen, Ritva Liisa & Saarikivi, Janne & Suviranta, Sami: Turun Kuninkaankatu Kaupunkinimistön historiaa. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2003. Viitattu 5.8.2018.
- ↑ Louhivaara 1999, s. 57.
- ↑ a b Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998, s. 28–29. Tampere: Tampereen kaupungin kaavoitusyksikkö, 1998. ISBN 951-609-076-1.
- ↑ Sijainti ja yhteystiedot Tampere: Finlaysonin palatsi. Viitattu 5.8.2018.
- ↑ Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998, s. 34.
- ↑ Finlayson-myymälä, Tampere Tampere: Visit Tampere. Arkistoitu 5.8.2018. Viitattu 5.8.2018.
- ↑ Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998, s. 32.
- ↑ Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998, s. 31.
- ↑ Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998, s. 30.
- ↑ Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998, s. 50.
- ↑ Näkki, Kalevi & Hakkarainen, Linda: Tirkkosen talo: Rakennushistoriaselvitys (PDF) 5.10.2016. Tampere: Aihio Arkkitehdit Oy. Viitattu 5.8.2018.
- ↑ Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998, s. 52.
- ↑ Laaksonen, Jenni: Yhdyspankintalon kortteli, Tampere: Rakennetun ympäristön selvitys (PDF) s. 19. Tampere: Arkkitehtitoimisto AR-Vastamäki Oy, 2018. Viitattu 5.8.2018.
- ↑ Tampereen Valoviikkojen Valogalleria-esite (PDF) Tampere: Tampereen taidemuseo & Visit Tampere, 2017. Viitattu 5.8.2018.
- ↑ Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998, s. 76.
- ↑ a b Katujärjestelypiirustus: Kuninkaankatu, väli Hallituskatu–Hämeenkatu (PDF) 19.8.2016. Tampere: Tampereen kaupunki. Viitattu 5.8.2018.
- ↑ Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998, s. 75.
- ↑ Tietäjälintu Tampereen patsaat. Tampere: Tampereen taidemuseo, 2016. Arkistoitu 5.8.2018. Viitattu 5.8.2018.
- ↑ Kotkankallion muistomerkki Tampereen patsaat. Tampere: Tampereen taidemuseo, 2016. Arkistoitu 5.8.2018. Viitattu 5.8.2018.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kuninkaankatu Wikimedia Commonsissa
