Hämeenkatu (Tampere)
Hämeenkatu (ruots. Tavastgatan) on Tampereen pääkatu. Noin kilometrin pituinen ja 28,5 metriä leveä puistokatu on koko pituudeltaan nupukivin päällystetty joukkoliikennekatu.
Hämeenkatu alkaa idässä Rautatienkadun risteyksestä läheltä rautatieasemaa, ylittää Tammerkosken Hämeensiltaa pitkin ja kulkee Keskustorin lävitse aina Hämeenpuistoon saakka lännessä. Rautatienkadun risteyksestä itään Hämeenkadun jatkona on noin 700 metriä pitkä Itsenäisyydenkatu Kalevan puistotien, Sammonkadun ja Teiskontien risteykseen asti. Länteen päin katulinja jatkuu ensin Pirkankatuna, sitten Pispalan valtatienä.
Aikaisemmin lähes jokaista risteystä hallitsivat liikennevalot, mutta nykyään Hämeenkatu on kokonaan joukkoliikennekatuna. Hämeenkadulla liikennöidään lukuisilla linjoilla linja-auto- sekä raitioliikennettä, joka käynnistyi vuonna 2021.[1]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
_(5).jpg)
Alkujaan Messukylän pitäjään kuuluneen nykyisen Tampereen keskustan paikalla sijainneen Tammerkosken kylän halki kulki vanha kulkureitti, jonka linjaus vastasi likimain nykyistä Hämeenkatua. Hieman nykyisen Hämeensillan pohjoispuolella, kosken matalimmassa kohdassa, sijaitsi ikivanha ylityspaikka ja myöhemmin Tammerkosken ensimmäinen silta.[2] Kun Tampere perustettiin vuonna 1779, myös nykyinen Hämeenkatu sisältyi ensimmäiseen asemakaavaan, mutta kaupungin pääkaduksi tuli aluksi Kauppiaskatu (myöh. Kauppakatu), joka idässä päättyi vanhalle puusillalle. Hämeenkadun paikalla sijainnut Raatihuoneen Poikkikatu oli nykyistä Hämeenkatua kapeampi eikä sen kohdalla ollut siltaa. [3] Puusiltaa oli ajan saatossa uusittu lukuisia kertoja ja viimeinen rakennettiin vuonna 1848.[4]
Vuoden 1865 Tampereen palon seurauksena yliarkkitehti C. A. Edelfeltin 1868 laatimassa uudessa asemakaavassa Hämeenkatu muuttui pääkaduksi, jonka leveydeksi tuli 30 metriä. Kun Tammerkosken itäpuolella sijaitseva Kyttälän alue liitettiin kaupunkiin vuonna 1871, Hämeenkatua jatkettiin yhtä leveänä myös kosken itäpuolelle.[3] Liikenne kasvoi nopeasti puusillalla, joka oli lisäksi vaurioitunut tulvien yhteydessä. Tämän vuoksi kaupunginvaltuusto päätti vuonna 1881 uuden sillan rakentamisesta. Silta päätettiin rakentaa Kauppakadun sijaan Hämeenkadun kohdalle, joka oli jo palon jälkeen levennetty kaupungin pääkaduksi. Vuonna 1884 valmistunutta siltaa kutsuttiin nimellä Isosilta erotuksena nykyisen Satakunnansillan paikalla sijainneesta Pikkusillasta, joka oli tarkoitettu ainoastaan jalankulkijoille. Kun Satakunnansilta valmistui vuonna 1900, alettiin Isoasiltaa kutsua Hämeensillaksi.[4]
Hatanpään valtatien risteys valmistui sisällissodan jälkeen 1920-luvulla, kun valtatien rakentaminen tuli mahdolliseksi osittain sodassa tuhoutuneiden korttelien paikalle. Nykyisen Hämeensillan rakentamisen suunnittelu alkoi vuonna 1923 ja silta valmistui vuonna 1929. 1930-luvun alussa Hämeenkadun itäpäätä madallettiin uuden rautatieaseman sekä rautatien alittavan tunnelin rakentamisen vuoksi, ja työt valmistuivat vuonna 1936. Ennen tunnelin valmistumista Hämeenkadulta Tammelaan kuljettiin radan yli Tammelan siltaa pitkin. Vuosina 1948–1976 Hämeenkadulla liikennöitiin johdinautoilla.
Kesäkuussa 2014 Hämeenkadun itäpää muutettiin joukkoliikennekaduksi[5], joskin yksityisautoilu sallittiin vielä helmikuusta kesäkuuhun 2017, jolloin katu muuttui kokonaan joukkoliikennekaduksi[6][7]. Muutoksilla valmisteltiin vuosina 2017–2021 toteutettua raitiotiehanketta, jonka yhteydessä uusittiin myös jalkakäytävät, katupuut ja valaistus sekä toteutettiin Hämeensillan perusparannus. Raitioliikenne alkoi Hämeenkadulla vuonna 2021 ja joukkoliikennekadulla saavat kevyen liikenteen lisäksi kulkea vain raitiovaunut, linja-autot, taksit sekä huoltoliikenne.[1]
Poikkikadut idästä länteen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tammerkosken itäpuolella olevat kadut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Rautatienkatu
- Tuomiokirkonkatu
- Aleksanterinkatu
- Pellavatehtaankatu
- Koskikatu
- Hatanpään valtatie (vasemmalle)
Tammerkosken länsipuolella olevat kadut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Rakennuskantaa idästä länteen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Talonumerointi alkaa Rautatienkadun risteyksen länsipuolelta siten, että parittomat numerot ovat kadun eteläpuolella.
Kosken itäpuoli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kadun eteläpuoli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Entinen hotelli Emmaus, hotelli Tampere (1936), Scandic Hotel City
- Lumilinna (1957)
- Kiinteistö Oy Kauppa Tammer, entinen Hankkijan talo (1967)
- SMK:n talo (1943)
- Varmantalo (1937)
- Centrumin talo, entinen Voiman tavaratalo ja Kaupunginhotelli (1961)
- Vanha postitalo (1927), joka on nykyään ravintola- ja toimistokäytössä.[8]
- Suomen Pankin talo (1943)
Kadun pohjoispuoli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Rautatieläisten talo (1896, 1921, 1936)
- Stockmannin tavaratalo (1981)
- Kiinteistö Oy Hämeenkivi (1971)
- Napparin talo (1920)
- Voiman talo (1937)
- Tampereen Säästöpankin talo (1952)
- Ruuskasen talo (1892–1901)
- Koskipuiston ravintola (1966)
Kosken länsipuoli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
.jpg)
Kadun eteläpuoli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Tempon talo (1939)
- Sumeliuksen talo (1901)
- Selinin talo (1886, 1934)
- Palanderin talo (1900, 1905)
- Commercen talo (1899)
- Kauppahalli ja entinen Kauppahallin virastotalo (1901)
- Sokos (1974)
- Otran talo (1914)
- Turvan talo (1940)
- Kymmenenmiehen talo (1907)
- Valioasun talo (1929), entinen Helsingin Osake-Pankin talo
- Hämeenkatu 31, Asunto Oy Tampereen Westend (2008)
- Hjorthin talo (1937)
Kadun pohjoispuoli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Tampereen Teatteri (1913)
- Raatihuone (1890)
- Kauppa-Häme (1965)
- Hämeenkatu 18, Tammerontalo, entinen Oy Keskusmyymäläin kangashallit (1907–1909, korotettu 1926)
- Hämeenkatu 20, entinen Stockmannin ja Helsingin Osakepankin tavaratalo- ja pankkirakennus (1957)
- Hämeenkatu 22, Kansallispankintalo, entinen Tampereen Osake-Pankin talo (1904–1916)
- Hämeenkatu 24, Yhdyspankintalo (1939)
- Hämeenkatu 26, Tuotannon talo (1914, muutettu 1941)
- Hämeenkatu 28, Seurakuntien talo, ”Taivaanlinna” (1956)
- Tuulensuun talo (1929)
Purettuja ja tuhoutuneita rakennuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Hospits Emmaus, Hämeenkatu 1
- Hällströmin palatsi, Hämeenkatu 10
- Elokuvateatteri Imatra, Hämeenkatu 12
- Scheelen apteekki, Hämeenkatu 13b
- Sumeliuksen palatsi, Hämeenkatu 15
- Blomin talo, Hämeenkatu 20
- Pulla-Helinin talo, Hämeenkatu 21
- Elokuvateatteri Scala, Hämeenkatu 26
- Elokuvateatteri Petit, Hämeenkatu 31
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Dementjeff, Pyry: Ratikka-aika alkaa ja Tampereen bussilinjasto menee uusiksi – Katso tästä, miten linjat muuttuvat: ”Uuden opettelua on edessä”. Aamulehti, 8.8.2021. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 4.2.2022.
- ↑ Myllyt ja sillat 2003. Tampereen kaupunki. Arkistoitu 22.12.2013. Viitattu 5.3.2017.
- ↑ a b Tampereen Hämeenkatu, Hämeensilta ja Keskustori 22.12.2009. Museovirasto. Viitattu 24.11.2018.
- ↑ a b Tampereen kaupungin kaavoitusvirasto: Tampereen rakennuskulttuuri, maisemat ja luonnonsuojelu. Tampere: Tampereen kaupunki, 1986. ISBN 951-94301-4-8.
- ↑ Tampereen Hämeenkadun itäpää suljettiin yksityisliikenteeltä – lisää ruuhkia Satakunnankadulle ja Vuolteenkadulle Yle Uutiset. 30.6.2014. Viitattu 11.7.2014.
- ↑ Tampereen pääkatu avataan yksityisautoille määräajaksi – myös ratikan rakentamisaikataulu muuttuu Yle Uutiset. 11.1.2017. Viitattu 23.3.2018.
- ↑ Tampereen Hämeenkadun itäpää suljetaan yön aikana yksityisautoilta – ”Aamulla pitäisi olla viimeistään valmista” Aamulehti. 7.6.2017. Arkistoitu 24.3.2018. Viitattu 23.3.2018.
- ↑ Hämeenkatu 13 A - Sponda sponda.fi. Viitattu 28.3.2017.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Hämeenkatu Wikimedia Commonsissa
- Hämeenkadun itäosan kulttuuriraittiesite
- Helsingin yliopiston kirjaston Helmi-tietokannan valokuva: Tampereen Hämeenkatu vuonna 1932
- Hämeenkatu, Tampereen pääkatu. Sillalta asemalle se on avattu yli sokkeloisen, rakennetun kaupungin, Aamulehti, 18.11.1933, nro 311, s. 4, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- Hämeenkatu - Tampereen nykyinen liikekeskus. 30 metrin levyinen pääkatu, joka valtasi asemansa tämän vuosisadan ensimmäisellä kymmenellä, Aamulehti, 26.11.1933, nro 319, s. 6, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
