Rautatienkatu (Tampere)
.jpg)
Rautatienkatu on pohjois-eteläsuuntainen katu Tampereen keskustassa. Sen pohjoispää sijaitsee Jussinkylän kaupunginosassa Vuorikadun risteyksessä, eteläpää Kyttälässä Vuolteenkadun risteyksessä. Katu on noin kilometrin pituinen.[1][2][3]
Kadun nimi viittaa viereiseen rautatiehen. Tämä Hämeenlinnan ja Tampereen välinen rataosuus valmistui 1876. Nimi Rautatienkatu esiintyi jo Kyttälän asemakaavaluonnoksessa vuonna 1879, mutta kaupunginvaltuusto vahvisti kaavan vasta myöhemmin, vuonna 1886.[4][5][6]
Rakennuskanta ja julkinen taide[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Rautatienkadun varrella on kaksi valtakunnallisesti merkittävää rakennuskohdetta: Rautatieasema (1936) ja Tuomiokirkko (1906).[7][8] Rautatienkadun ja Hämeenkadun risteyksessä sijaitsee Rautatieläisten talo (1896) ja Hotelli Emmauksen talo (1936), jotka ovat puolestaan osa valtakunnallisesti merkittävää Hämeenkadun, Hämeensillan ja Keskustorin rakennuskokonaisuutta.[5][9][10]
Muita Rautatienkadun huomattavia kohteita ovat esimerkiksi Ortodoksinen kirkko (1898) ja Klassillinen koulu (1907).[1][11] Rautatienkadulla sijaitsee myös Tampereen entinen pääpostitalo (1972).[12]
Rautatienkadun ja Itsenäisyydenkadun kulmauksessa olevaan Posteljooninpuistoon on pystytetty muistomerkki laulaja Olavi Virralle. Taiteilija Aimo Talevan suunnitteleman teräsveistoksen nimi on Elämän virta, ja se on valmistunut vuonna 1984.[13]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Keskustan pyörätiet ja -parkit (PDF) Tampere: Tampereen kaupunki, 2018. Viitattu 30.8.2019.
- ↑ Tampereen keskustan rakennettu kulttuuriympäristö 2012 (PDF) s. 60. Tampere: Tampereen kaupunki & A-Insinöörit Suunnittelu Oy, 2012. Viitattu 30.8.2019.
- ↑ Tampereen ajantasa-asemakaava avoindata.fi. 28.8.2019. Tampere: Tampereen kaupunki. Arkistoitu 9.10.2018. Viitattu 30.8.2019.
- ↑ Louhivaara, Maija: Tampereen kadunnimet, s. 19, 83. Tampere: Tampereen museot, 1999. ISBN 951-609-105-9.
- ↑ a b Tampereen Hämeenkatu, Hämeensilta ja Keskustori Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Helsinki: Museovirasto, 2009. Viitattu 30.8.2019.
- ↑ Helen, Olli & Seppänen, Jouko: Tampere kartalla, s. 88. Tampere: Tampere-Seura, 2015. ISBN 978-952-5558-23-4.
- ↑ Tampereen rautatieasema ja veturitallit Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Helsinki: Museovirasto, 2009. Viitattu 30.8.2019.
- ↑ Tampereen tuomiokirkko Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Helsinki: Museovirasto, 2009. Viitattu 30.8.2019.
- ↑ Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998, s. 158, 170. Tampere: Tampereen kaupungin kaavoitusyksikkö, 1998. ISBN 951-609-076-1.
- ↑ Ronni, Ruut: Rautatieläistentalo – liiketila 6 sekä asunnot D28 ja D29. Osittainen rakennushistoriaselvitys (PDF) s. 4–5. Tampere: Arkkitehtitoimisto Neva, 2014. Viitattu 30.8.2019.
- ↑ Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998, s. 157, 171.
- ↑ XI-kaupunginosa (Kyttälä), kortteli nro 174 sekä katualuetta, Rautatienkatu 21 (ent. pääposti), rakennusoikeuden lisääminen, kartta nro 8168 (PDF) Tampere: Tampereen kaupunki, 2008. Viitattu 30.8.2019.
- ↑ Elämän virta / Olavi Virran muistomerkki Tampereen patsaat. Tampere: Tampereen taidemuseo. Arkistoitu 20.11.2020. Viitattu 14.9.2020.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Rautatienkatu Wikimedia Commonsissa
