Hospits Emmaus

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Hospits Emmaus
Osoite Hämeenkatu 1
Sijainti Kyttälä, Tampere
Koordinaatit 61°29′54″N, 23°46′17″E
Rakennustyyppi hotelli
Valmistumisvuosi 1893
Purkuvuosi 1934
Suunnittelija F. L. Calonius
(laajennus August Krook)
Rakennuttaja Nikolai Bauer
Tyylisuunta uusrenessanssi
Kerrosluku 2
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Hospits Emmaus (käytössä myös nimiasu Hospiz Emmaus) oli Tampereella Hämeenkadun ja Rautatienkadun kulmassa, rautatieasemaa vastapäätä sijainnut hotellirakennus. Se koostui kahdesta puutalosta ja niitä yhdistäneestä kaksikerroksisesta kivitalosta. Uusrenessanssia edustaneen kokonaisuuden piirsi arkkitehti F. L. Calonius, ja se valmistui 1893. Sitä laajennettiin August Krookin suunnitelmien mukaisesti vuosina 1903 ja 1905.[1][2]

Rakennusta on kutsuttu myös Bauerin palatsiksi, Bauerin hotelliksi ja Hotel Baueriksi.[3][4] Talon rakennutti saksalainen ravintoloitsija Nikolai Bauer. Hänellä oli ollut aiemmin samalla paikalla Hotelli Wasa, joka oli jouduttu purkamaan, kun Hämeenkadusta tehtiin leveä bulevardi.[2][5]

Uudesta hotellistaan Bauer luopui puolipakolla vuonna 1907, kun Tampereella säädettiin kunnallinen kieltolaki. Kiinteistön osti silloin kolme kristillistä yhdistystä, NMKY, NNKY ja Kaupunkilähetys. Syksyllä 1907 tiloissa aloitti toimintansa raittiushotelli Hospits Emmaus. Siitä tuli muutamassa vuodessa kaupungin suosituin majoitusliike. Yleistyneen matkailun myötä hotelli kävi ahtaaksi, joten sen oli vuokrattava lisätilaa naapurirakennuksista. Vuonna 1923 pihalle valmistui Heikki Tiitolan suunnittelema nelikerroksinen lisärakennus.[1][6]

1930-luvulla alettiin rakentaa uutta rautatieasemaa ja rautatien alittavaa autotunnelia, mikä edellytti, että Hämeenkadun itäpäätä madalletaan. Hotellin johtokunta katsoi, ettei vanhaa Emmausta kannattanut tässä tilanteessa säästää, joten se purettiin 1934. Pari vuotta myöhemmin samalle paikalle valmistui Bertel Strömmerin ja Heikki Tiitolan suunnittelema uusi Emmaus.[1][7][8]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Liuttunen, Antti: Kadonneet kaunottaret: Tampereen rakennushistoriaa, s. 207. Tampere: Tampereen museot, 2018. ISBN 978-951-609-935-7.
  2. a b Wacklin, Matti: Hämeenkatu-raitti (PDF) Tampere: Tampereen kaupungin kulttuuripalvelut. Viitattu 7.8.2019.
  3. Wacklin, Matti & Hirvikallio, Seija: Hämeenkatu: Tampereen sydän, s. 127. Tampere: Tampere-Seura, 2010. ISBN 978-952-5558-10-4.
  4. Tampereen osoite- ja ilmoituskirja 1899–1900, s. 16. Tehnyt I. Ikivalo. Tampere: Isak Julinin kustannusliike, 1899. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot Viitattu 7.8.2019.
  5. Kadonneet kaunottaret: Tampereen rakennushistoriaa. Museokeskus Vapriikin järjestämä näyttely Tampereella 1.12.2017–8.4.2018. Näyttelykonsepti ja käsikirjoitus: Antti Liuttunen ja Iris Toivola.
  6. Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998, s. 170. Tampere: Tampereen kaupungin kaavoitusyksikkö, 1998. ISBN 951-609-076-1.
  7. Wacklin & Hirvikallio 2010, s. 167.
  8. Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998, s. 158, 170.