Hatanpään valtatie
Hatanpään valtatie on Tampereella sijaitseva vilkasliikenteinen katu ja yksi keskustaan johtavista valtaväylistä. Sen pohjoispää ulottuu Tammerkosken itärannalle, missä se risteää Hämeenkadun kanssa. Katu kulkee etelään Kyttälän, Ratinan ja Hatanpään kautta ja päättyy Rantaperkiössä Nuolialantien ja Sarankulmankadun risteykseen.[1][2][3]
Hatanpään valtatie on kaavoitettu 1920-luvulla. Sisällissodassa Kyttälän alueelta tuhoutui paljon rakennuksia, mikä mahdollisti uuden etelään johtavan valtaväylän rakentamisen. Katu avattiin liikenteelle vuonna 1922.[4][5] Tampereen johdinautoliikennettä liikennöitiin Hatanpään valtatiellä vuosina 1948–1976.[6]
Nykyisin Hatanpään valtatie on joukkoliikennepainotteinen katu.[7] Kaupunginvaltuusto päätti marraskuussa 2019, että Tampereen raitiotietä jatketaan Hämeenkadulta Hatanpään valtatielle. Koskipuiston ja Sorin aukion välinen rataosuus otettiin käyttöön elokuussa 2021.[8][9][10][11]
Rakennuskanta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hatanpään valtatien ympäristössä sijaitsee useita arvorakennuksia.[4] Valtakunnallisesti merkittävää rakennusperintöä edustavat linja-autoasema (1938) ja siihen läheisesti liittyvät viereiset funkisrakennukset.[12][13] Vanhasta verkatehtaasta säilyneet pääkonttori (1896) ja värjäämörakennus (1858) ovat puolestaan osa valtakunnallisesti merkittävää Tammerkosken teollisuusmaisemaa.[14][15] Muita huomattavia kohteita ovat esimerkiksi Ortodoksinen kirkko (1898), Haarlan palatsi (1925), Suomen Pankin talo (1942), Poliisitalo (1963) sekä Hotelli Ilves (1986) ja Koskikeskus (1988).[4][16][17][18][19]
Etelämpänä Hatanpään valtatie sivuaa muun muassa Lokomon tehdasaluetta.[20]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Tampereen ajantasa-asemakaava avoindata.fi. 1.3.2018. Tampere: Tampereen kaupunki. Arkistoitu 9.10.2018. Viitattu 1.5.2019.
- ↑ Tampereen keskustan rakennettu kulttuuriympäristö 2012 (PDF) s. 60. Tampere: Tampereen kaupunki & A-Insinöörit Suunnittelu Oy, 2012. Viitattu 1.5.2019.
- ↑ Hakula, Anna: Korttelisuunnitelma, Kyttälä 186: Rakennetun ympäristön selvitys (PDF) s. 15, 18. Tampere: Tampereen kaupunki & Arkkitehdit MY, 2017. Viitattu 1.5.2019.
- ↑ a b c Tampereen keskustan rakennettu kulttuuriympäristö 2012: Liite 1 – Arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt (PDF) kortti 26: Hatanpään valtatien ympäristö. Tampere: Tampereen kaupunki & A-Insinöörit Suunnittelu Oy, 2012. Viitattu 9.11.2020.
- ↑ Tampereen keskustan korttelisuunnitelmat: Korttelisuunnitelma, Kyttälä 179 ja 182 (PDF) s. 8. Tampere: Tampereen kaupunki & Arkkitehdit MY, 2016. Viitattu 1.5.2019.
- ↑ Tampere Suomen raitiotieseura. Viitattu 18.2.2021.
- ↑ Ratinan kauppakeskuksen ja stadionin asemakaavan muutoksen selostus, kartta nro 7992 Tampere: Tampereen kaupunki, 2006. Viitattu 1.5.2019.
- ↑ Palomaa, Antti: Tampereen ratikan reittiin suunnitellaan muutosta – kiskot kulkisivat Taysista linja-autoasemalle heti alkuvaiheessa Yle Uutiset. 18.4.2019. Viitattu 25.11.2019.
- ↑ Peltola, Satu & Pesonen, Heidi: Yli kolmen tunnin vääntö ohitse: Ratikkaa lähdetään jatkamaan Hatanpään valtatielle – Äänestys päättyi 50–16 Aamulehti. 25.11.2019. Arkistoitu 27.11.2019. Viitattu 25.11.2019.
- ↑ Mansikka, Heli: Tampereen ratikan Hatanpään pisto valmistuu etuajassa – ratikalla pääsee myös linja-autoasemalle heti liikenteen käynnistyessä elokuussa Yle Uutiset. 11.2.2021. Viitattu 18.2.2021.
- ↑ Vuorinen, Terho: Ratikat kulkevat pahasti vajaina Tampereella – Nysse-pomo: ”Alku on lupaava” Ilta-Sanomat. 12.8.2021. Viitattu 30.4.2022.
- ↑ Tampereen linja-autoasema ympäristöineen Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Helsinki: Museovirasto, 2009. Viitattu 1.5.2019.
- ↑ Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998, s. 173–174. Tampere: Tampereen kaupungin kaavoitusyksikkö, 1998. ISBN 951-609-076-1.
- ↑ Tammerkosken teollisuusmaisema Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Helsinki: Museovirasto, 2009. Viitattu 1.5.2019.
- ↑ Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998, s. 167.
- ↑ Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998, s. 164–166, 171.
- ↑ Tampereen keskustan rakennettu kulttuuriympäristö 2012: Liite 2 – Modernin rakennuskulttuurin kohteet (PDF) kortti 15: Koskikeskus ja Ilves. Tampere: Tampereen kaupunki & A-Insinöörit Suunnittelu Oy, 2012. Viitattu 1.5.2019.
- ↑ Huovinen, Jorma: Hotelli Ilves sai muotonsa tulitikkuaskista – ”Ipa” on ollut esikuva Tampereen hotellielämälle Aamulehti. 20.3.2016. Arkistoitu 1.5.2019. Viitattu 1.5.2019.
- ↑ Lehto, Essi: Tällainen oli ruuhka Koskikeskuksen avajaisissa 30 vuotta sitten – Muistatko vielä tenniskentät kauppakeskuksen katolla? Entä kolmatta kerrosta kiertäneiden kujien nimet? Aamulehti. 19.3.2018. Arkistoitu 1.5.2019. Viitattu 1.5.2019.
- ↑ Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998, s. 207–208.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Hatanpään valtatie Wikimedia Commonsissa
