Finlaysonin pääkonttori
| Finlaysonin pääkonttori | |
|---|---|
.jpg) Finlaysonin vanha pääkonttori vuonna 2013. |
|
| Osoite | Finlaysoninkatu 4 |
| Sijainti | Finlayson, Tampere |
| Koordinaatit | |
| Rakennustyyppi | toimistorakennus |
| Valmistumisvuosi | 1895 |
| Suunnittelija |
Lambert Petterson (julkisivut) Joseph Renggli (tilat) |
| Rakennuttaja | Finlayson |
| Tyylisuunta | uusgotiikka |
| Julkisivumateriaali | tiili |
| Kerrosluku | 2 + ullakkokerros |
 |
|
Finlaysonin pääkonttori eli TR 34 (”tehdasrakennus 34”) on vuonna 1895 valmistunut kaksikerroksinen toimistorakennus, joka sijaitsee Tampereen keskustassa Finlaysonin tehdasalueella. Talossa oli Finlayson-yhtiön pääkonttori 1980-luvulle saakka.[1][2][3]
Pääkonttorin punatiilestä tehdyt, taidokkaat julkisivut edustavat uusgotiikkaa, ja ne on piirtänyt Tampereen kaupunginarkkitehti Lambert Petterson. Sisätilat on suunnitellut sveitsiläinen insinööri Joseph ”Josef” Renggli, joka toimi aikoinaan tehtaan käyttöpäällikkönä ja konepajan johtajana. Myös rakennuksen ulkoasun suunnittelu oli alun perin annettu Rengglin tehtäväksi. Hänen julkisivuehdotuksiaan pidettiin kuitenkin niin kömpelöinä, että apuun kutsuttiin Petterson.[1][4][5]
Rakennuksen sisätiloihin on aikojen kuluessa tehty muutoksia, mutta komea pääportaikko ala- ja yläauloineen on säilynyt. Kiinteistö on peruskorjattu 1990-luvulla. Vuonna 1999 pääportaan aulat entisöitiin ja kolmannen kerroksen ullakko remontoitiin toimistokäyttöön.[6][7]
Finlaysonin pääkonttori on osa Tammerkosken teollisuusmaisemaa, jonka Museovirasto on vuonna 2009 luokitellut valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi.[8] Talo ja sen kiinteä sisustus on suojeltu asemakaavalla rakennustaiteellisin, kulttuurihistoriallisin ja kaupunkikuvallisin perustein. Myös pääkonttorin edustalla kasvava vanhojen puistolehmusten rivi on määrätty säilytettäväksi.[9][10][11]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Niemelä, Jari: Tiilestä tehty Tampere – punatiilirakennuksia eilen, tänään ja huomenna, s. 21–23. Tampere: Tampere-Seura, 2006. ISBN 952-5558-01-0.
- ↑ Jaakola, Juha: Parasta Tamperetta. Taloja ja paikkoja parhaasta päästä, s. 164, 166. Tampere: Tampere-Seura, 2017. ISBN 978-952-5558-29-6.
- ↑ Finlaysonin alue, s. 14, 208. Tampere: Työväenmuseo Werstas, 2019. ISBN 978-952-68778-5-3.
- ↑ Toivola, Olavi: Joseph Renggli. Sveitsiläinen monitaituri Nokialla ja Tampereella 1800-luvun lopussa. Tammerkoski, 2008, nro 4, s. 24–28.
- ↑ Lähteenmäki, Marja: Finlaysonin tehdasalueen rakennukset. Sähköinen aineisto, esillä Tampereella Museokeskus Vapriikin näyttelyssä Finlayson 200 – tehtaasta brändiksi (2020–). Luettu 31.8.2022.
- ↑ Niemelä 2006, s. 22–23.
- ↑ Jaakola 2017, s. 166.
- ↑ Tammerkosken teollisuusmaisema Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Helsinki: Museovirasto, 2009. Viitattu 4.9.2022.
- ↑ Teräsmaa, Markku & Jääskeläinen, Kristiina: Finlaysonin alueen asemakaavan muutos (PDF) Tampere: Tampereen kaupunki, 1995. Viitattu 4.9.2022.
- ↑ Tampereen ajantasa-asemakaava kartat.tampere.fi. Viitattu 4.9.2022.
- ↑ Sara Hildénin taidemuseon arkkitehtuurikilpailu 31.8.2020–2.12.2020: Kilpailuohjelma (PDF) s. 31, 42. Keskinäinen työeläkeyhtiö Varma, Sara Hildénin Säätiö & Tampereen kaupunki, 2020. Viitattu 4.9.2022.