Amuri

Amurin työläismuseokortteli kesällä 2006

Amuri on yksi Tampereen kaupunginosista.

Historia

Amurin kaupunginosa rakennettiin 1860-luvulla Finlaysonin tehtaan työntekijöiden asuinalueeksi. Alueen nimi tulee ilmeisesti aikakauden ajankohtaisista vertauksesta: suomalaisia siirtolaisia lähti tuolloin kaukaiselle Amurinmaalle Venäjälle. Uusi kaupunginosa sijaitsi myös ajan mittapuun mukaan kaukana.

Se muodostui eheistä puutalokortteleista, jotka olivat pienempiä kuin muualla kaupungissa. Talot olivat yksikerroksisia. Amurin työläisasunnot olivat tyypillisesti yhteiskeittiöasuntoja, joissa kahdella tai neljällä huoneella oli yhteinen keittiö. Yhdessä huoneessa asui aina yksi perhe. Vasta 1970- ja 1980-luvulla puurakennukset väistyivät uusien suhteellisen matalien kerrostalojen myötä. Jäljellä on yksi museoituna säilytetty kortteli, Työläismuseokortteli. Amurissa on myös toimintansa lopettanut Amurin junaseisake.

Tunnettuja Amurin asukkaita ovat olleet kirjailija Ilpo Kaukovalta, taidemaalari Gunnar Pohjola ja maaherra Risto Tainio.

Sijainti ja nähtävyydet

Amuri ulottuu itä-länsi-suunnassa Hämeenpuistosta Sepänkadulle ja pohjois-etelä-suunnassa Paasikiventieltä Pirkankadulle. Amurissa sijaitsevat muun muassa pääkirjasto Metso, Tampereen Taidemuseo, Muumilaakso-museo, Tampereen Kivimuseo ja Työläismuseokortteli. Särkänniemi sijaitsee välittömästi Amurin pohjoispuolella Näsijärven rannassa.

Amurin pohjoisreunalla Paasikiventien vieressä kulkee Tampere–Pori-rata, josta erkanee 1960-luvulla rakennettu Parkanon rata (Tampere–Seinäjoki-rata). Radan varrella on ollut Amurin seisake, joka kuitenkin poistettiin käytöstä 1980-luvulla.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Amuri Wikimedia Commonsissa
• Amurin työläismuseokorttelin kotisivut
• Koskesta voimaa -verkkojulkaisu – Kaupunginosat IV–V – Amuri
• Tampereoppaan kuvaus Amurin työläiskorttelista
• Akseli – Pirkanmaan teollisuushistoria Tampereen museot
• Riekkola, Juhani: Amuri. Tammi 1975, Helsinki. ISBN 951-30-3421-6.

Tampere