Kasperi Tanttu
Sivulta puuttuu 
Kasperi Tanttu (27. heinäkuuta 1886, Hirvensalmi – 3. tai 4. toukokuuta 1918, Kouvola) oli suomalainen työläiskirjailija.[1][2]
Saunaloisen aviottomana poikana syntynyt Tanttu kävi vain muutaman viikon kiertokoulua mutta onnistui sitten pääsemään varakkaiden tukijoiden avulla opiskelemaan kansanopistoon. Myös itseopiskelun avulla Tanttu hankki hyvän yleissivistyksen ja kielitaidon. Nuorisoseurojen ohjaajana ja luennoitsijana toiminut Tanttu ryhtyi vapaaksi kirjailijaksi 1911.
1910-luvulla Tanttu oleskeli vuoron perään Mikkelissä ja Helsingissä. Hän oli tunnettu boheemi, joka liikkui sekä työläis- että porvaristopiireissä. Tanttu kuului 1910-luvulla yhdessä kahden muun kirjailijan, Kössi Ahmalan ja Emil Lindahlin, kanssa Helsingin sosiaalidemokraattisen nuorisoseuran toiminnassa mukana olleeseen työläisintellektuellien ryhmään, joka julkaisi muun muassa käsin kirjoitettuja sanomalehtiä muiden julkaisukanavien puuttuessa. Tämä Decamerone-klubin nimellä tunnettu ryhmä kokoontui viikoittain seuran kahvilassa käymään kirjallis-filosofisia keskusteluja. [3] [4] [5]
Kansalaissodan aikana Kasperi Tanttu työskenteli aluksi Kansanvaltuuskunnan konekirjoittamossa, mutta pyysi vaativampia tehtäviä ja toimi sitten propangandistina sekä Helsingissä ja Viipurissa vallankumouksellisen ylisotaoikeuden sihteerinä.
Sodan loppuvaiheessa Tanttu ei paennut Venäjälle vaan palasi Viipurista yhdessä vallankumousoikeuden jäsenenä toimineen Tyko Varton kanssa. He joutuivat jäämään 24. huhtikuuta Kouvolaan, koska rata länteen oli jo poikki. Varto ja Tanttu kävivät 27. huhtikuuta Haminassa ja täällä Tanttu arvosteli paikallisten punaisten toimeenpanemia teloituksia. Jyrkän linjan punaiset vangitsivat Tantun ja tuomitsivat hänen kuolemaan väitetystä yhteistyöstä valkoisten kanssa. Punaisten Kouvolan esikunta sai kuitenkin Tantun vapaaksi, ja hän pääsi palaamaan Kouvolaan.
Valkoisten vallattua 3. toukokuuta Kouvolan Tanttu tunnistettiin Kouvolan Seurahuoneella. Paikalla ollut valkoisten ryhmänjohtaja Tulikoura halusi kostaa isänsä Juho Tulikouran ja veljensä kuoleman ja vei Tantun kadun toisella puolella olleen kansakoulun liiterin taakse, jossa hänet ammuttiin.[6]
[muokkaa] Teoksia
- Kalevala-kuvaelmia osa I. : Aino-runo neljässä kuvaelmassa. U. W. Telén & C:o, Kuopio 1910
- Kalevala-kuvaelmia osa II. : Pohjolan häät ; Kullervo. U. W. Telén & C:o, Kuopio 1910
- Valerianaa! : yksinäytöksinen näytelmä. U. W. Telén & C:o, Kuopio 1910
- Kalevala-kuvaelmia osa III : Pohjolan häät : kaksi kuvaelmaa. U. W. Telén & C:o, Kuopio 1911
- Kalevalan kauneuksia : ulkoilma-kuvaelmia Kalevalasta. U. W. Telén & C:o, Kuopio 1912
- Sonetteja. Karisto 1912
- Luonnoksia Hirvensalmen historiaan. Osuuskunta Sanoma, Mikkeli 1913
- Nuorten sydämestä : runovalikoima. Valonvalta, Mikkeli 1913
- Parivaljakolla : humoristisia runoja, tekijät Kasperi Tanttu ja Jali Joutsen. Paperikauppa "Viertola", Helsinki 1915
- Vain kaksi. Kustannusliike Sana, Vaasa 1917
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Suomen kirjailijat tietokanta
- ↑ Mirjam Turunen: Veripellot. Atena Kustannus Oy 2008, s. 336
- ↑ Salmi-Niklander, Kirsti (HY): Kuolet vain kahdesti. Työläiskirjailija Kasperi Tanttu (1886–1918) unohdusten, vihjausten ja hiljaisuuksien verkostossa
- ↑ http://www.kasvatus.net/sig/kasvatushistoria/kasvatuksenhistorianpaivat2006/tr5_kansalaisuus_yhteiskunta.html
- ↑ http://www.krononen.net/thpts/vv19/salmi-niklander.htm
- ↑ Mirjam Turunen: Veripellot. Atena Kustannus Oy 2008, s. 169-171
